Onnistunut yhdistyminen ei jäsenille näy

Riistanhoitoyhdistystoiminnan kehittämisen keskeinen tarve on paikallisten toimintojen ylläpitäminen. Toiminta-alueiden tarkastelu on yksi osa kehittymistä. Kesälahden ja Kiteen riistanhoitoyhdistysten jäsenet tekivät ratkaisun yhteisestä tulevaisuudesta marraskuun 11. päivä – syntyi Keski-Karjalan riistanhoitoyhdistys.

Kuva Petri Vartiainen
Julkaistu25.11.2022

Tarina alkaa vuodesta 2018, jolloin Virtaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen -hankkeen tiimoilta Kesälahden ja Kiteen riistanhoitoyhdistysten hallitukset kokoontuivat kuulemaan yhdistymisen mahdollisuuksista. Tuolloin yhteinen laiva ei saanut riittävästi myötäistä tuulta purjeisiin, mutta asia jäi ilmiselvästi hautumaan.

– Kesälahden riistanhoitoyhdistyksen toimintaa muutaman vuoden läheltä seuraten kävi selväksi, että itsenäisenä jatkaen toiminta tulee pikkuhiljaa vain hiipumaan, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Tuomas Kiljunen.

Helmikuussa 2022 molempien riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset tekivät päätökset yhdistymisen selvittämisestä ja valtuuttivat hallitukset hoitamaan asiaa.

– Liittymisellä haettiin leveämpiä hartioita esimerkiksi ampumaradan ylläpitoon, sekä pyrittiin turvaamaan riistanhoitoyhdistyksen tehtävien hoitaminen alueella, Kiljunen jatkaa yhdistymisaloitteen synnystä.

Yhdistymisprosessi on sujuvimmillaan vajaan vuoden mittainen. Siihen kuuluu yhdistysten nykytilanteen ja yhdistymisen tiellä olevien kipupisteiden kartoitus, mahdollisten haasteiden ratkaiseminen, yhdistymissopimuksen laatiminen, aktiivinen ja avoin viestintä jäsenistölle sekä lopuksi jäsenistön päätös yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa.

– Vähän tuntuu oudolta ajatella, että nyt ollaan maalissa ja lähdetään vuoden alusta kohti uusia seikkailuja Keski-Karjalan riistanhoitoyhdistyksenä. Odotin alussa vuodesta työläämpää, mutta asiat menivät sujuvasti, summaa Kiteen rhyn puheenjohtaja Marjo Niskanen.

 

Avoimuus tärkeää

Yhdistyminen on herkkä asia. Jäsenistölle tärkeä pienikin asia voi kasvaa esteeksi myönteiselle päätökselle, jos siihen liittyy epäluuloja tai pelkoja.

– Olkaa jäsenistölle avoimia ennen prosessin alkua ja varsinkin sen aikana, toteavat yhdistysten toiminnanohjaajat Timo Riihijärvi ja Hannu Tahvanainen yhdestä suusta.

Keski-Karjalassa viestintään kuuluivat jutut paikallislehdissä ja Oma riista viestit jäsenille ja seuroille. Esiin nousseisiin kysymyksiin haettiin heti vastaukset. Yhdistymissopimusluonnos kierrätettiin alueen seuroissa ennen viimeistelyä. Yhteydenottaja yhdistysten jäseniltä tuli vähän.

Lähes kaikissa toteutuneissa yhdistymisissä ampumarata-asiat ovat herättäneet jäsenistössä huolta. Näin myös Kesälahdella. Kun rataan liittyvät asiat saatiin selvitettyä ja todettiin toiminnan jatkuvan lupaehtojen puitteissa entisellään, pelot hälvenivät ja keskustelu laantui. Ampumaratojen käyttö tulevaisuudessa on yksi osa yhdistymissopimusta. Tavoite on aina, että kaikki radat säilyvät.

 

Katseet tulevaan

Aiempien riistanhoitoyhdistysten yhdistymisten perusteella toimintaan on saatu seuraaville vuosille aikaan piristystä.

– Toivotaan, että hallintoon löytyy nyt innokasta ja nuorempaa porukkaa, haaveilee Niskanen.

Kiljunen yhtyy Niskasen toiveeseen uusista toimijoista.

– Uskon, että jäsenistö saa myös tulevina vuosina hyvää palvelua riistanhoitoyhdistykseltä. Onhan hallinnossa alkuun ”tuplamiehitys” ideoimassa ja varmasti yhdistyminen tuo uutta virtaa myös tekemiseen, Niskanen jatkaa.

Pienenä haasteena Keski-Karjalassa kohdataan toiminnanohjaajan rekrytointi. Tahvanainen ja Riihijärvi  ovat ilmoittaneet, etteivät luultavasti hae uuden yhdistyksen peräsimeen. Mahdollisella uudella toiminnanohjaajalla on uuden yhdistyksen käynnistymiseen liittyvien tehtävien lisäksi haasteena ottaa haltuun myös toimintaympäristö.

 

Tukea toiminnan yhdistymiseen

Riistakeskus on auttanut yhdistymisajatuksen saaneita yhdistyksiä tarjoamalla koetellun mallin prosessin läpiviemiseksi. Apuna ovat olleet aiemmin yhdistyneiden yhdistysten kokemukset. Kun ajatus yhdistymisestä syntyy, kannattaa kääntyä riistakeskuksen puoleen.

Yhdistymiskipinä syttyi roihuksi myös Etelä-Savossa, kun Pieksämäen ja Jäppilän riistanhoitoyhdistykset ottivat helmikuun vuosikokousten valtuutuksen tiimoilta yhteyttä riistakeskukseen. Kevään ja kesän neuvottelujen ja sopimisen jälkeen ylimääräiset kokoukset tekivät yhdistymispäätöksen lokakuussa.

Niin Pieksämäen kun Keski-Karjalankin riistanhoitoyhdistysten toiminnan käynnistämiseen haetaan maa- ja metsätalousministeriön erityisavustusta yhteisen taipaleen ensimmäisille vuosille.