Osaatko antaa ensiapua koirallesi?

Metsästysretkellä voi tapahtua monenlaisia haavereita. Yleisimmät metsästyskoirien vammat ovat tassuihin tulleet haavaumat ja hiertymät.

Nurmolainen eläinlääkäri Sami Takala on innostunut metsästäjä ja koirankasvattaja, joten hänellä on työnsä lisäksi kenttäkokemusta metsästyskoirien elämästä ja tarpeista.

– Pienikin vieras esine voi mennä tassuun ja aiheuttaa elinikäisen vamman, jos sitä ei hoideta kunnolla, Sami Takala sanoo.

Suuret haavat on helppo havaita ja niitä varten on syytä olla mukana sidetarpeita. Koira ei valita, joten ihmisen on tunnistettava sen käytöksen muutos.

– Tärkein ensiaputaito on huomata koiran vaiva tai vamma ajoissa. Jos jatkaa metsästystä kipeän koiran kanssa, saattaa kausi olla kerralla ohi, Takala muistuttaa.

Tai vielä pahempaa – koko metsästysura voi olla vaakalaudalla, jos omistajan kiihko vie sairaan koiran jahtiin.

– Kyllä näitä liian innokkaitakin on tavattu. Olisi maltettava antaa koiralle sairasloma, kun se sitä tarvitsee, Takala toteaa.

Ensiapuvälineet ja -taidot kuntoon

Metsästysreissulla olisi Sami Takalan mielestä aina oltava mukana ensiapulaukku. Sellaisen voi helposti koota itse, mutta markkinoilta löytyy valmiitakin tuotteita. 

– Luulenpa, että valmis setti on paitsi helpompi hankkia myös halvempi kuin erikseen ostettaessa, Takala tuumii.

Pääasia on, että mukana on tärkeimmät apuvälineet ja niitä myös osataan ja halutaan käyttää tarvittaessa.

Sidetarvevalikoiman, punkkipinsettien ja silmähuuhteen ohella paketissa olisi hyvä olla muun muassa vety-peroksidia, jolla koiran saa oksentamaan myrkytystapauksissa. Annostuksen kanssa pitää olla huolellinen ja olisi aina tiedettävä, mitä koira on syönyt. Se on voinut niellä jotain terävää, joka ylös tullessaan aiheuttaa lisää vahinkoa ruokatorvessa. Koiran on myös oltava täysin tajuissaan, jotta oksennuttaminen voi tulla kysymykseen. 

Ensiaputaitojen kehittämiseen on tarjolla koiranomistajille tarkoitettuja kursseja. Jokainen toivoo, ettei tosikoitosta tulisi koskaan omalle kohdalle. mutta opiskelu auttaa mieltämään tilanteita etukäteen. Helpon haavan osaa varmasti jokainen sitoa, mutta oikeanlaisen ensiavun antaminen hätätilanteissa ei ole itsestäänselvyys.  Haavakin voi olla hankalassa paikassa sidonnan kannalta. Ensiapukursseilla näitä taitoja voi harjoitella.

Niillä neuvotaan mitä koiranomistaja voi itse tutkia koirastaan, millaisia ovat koiran fysiologiset normaaliarvot, kuinka havaitaan ortopedisiä vaivoja ja tehdään ontumatutkimusta. Laadukkaan kurssin sisältöön kuuluvat tiestysti myös hätätilanteessa toimiminen, vammat ja haavat, myrkylliset aineet, luonnon vaarat koiralle ja akuutit sairastumiset.

Takala kannustaa jokaista metsästävän koiran omistajaa opiskelemaan koiraansa, jotta tunnistaisi ajoissa mahdolliset vaivat ja vauriot. Näin pienestä harmista ei tulisi suurta tragediaa.

– Mutta tuleehan niitä yllätyksiä ammattilaisillekin, kun paljon metsästää, Takala myöntää. 

Amputaatio ei ole typistämistä

Jotkut eläinlääkärit eivät tee häntäamputaatiota vaikka röntgenkuvassa näkyvä murtuma tekee
koiran elämästä erittäin tuskallista.

– Minusta on väärin olettaa, että kyllä se häntä siihen luutuu.  Se on tuskallista koiralle ja amputaatio olisi monesti oikeutettu, ja jopa välttämätön, Takala ihmettelee.

Hännän typistys kiellettiin Suomessa vuonna 1996. Takala muistuttaa, että  hännän lyhentäminen murtuman takia on amputaatio, ei typistys, ja se tehdään painavasta syystä koiran terveyden vuoksi.