Ajavan koiran osalta lainsäädäntö on selkeä. Ajavan koiran käyttö on kielletty 1.3.-19.8.

Koiran kiinnipito­velvollisuudesta poikkeaminen metsästettäessä

Metsästyslain pääsääntö on selvä – koira on pidettävä kiinni 1.3.–19.8. Metsästyslaki kuitenkin mahdollistaa poikkeamisen kiinnipitovelvoitteesta, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen.

Kuva Tero Salmela

Julkaistu17.4.2026

Kiinnipidon tarkoituksena on turvata riistan lisääntymisrauha aikana, jolloin monet lajit ovat erityisen herkkiä häiriöille. Onkin syytä muistaa, ettei poikkeus ole yleisluonteinen vapautus koirien irti pitoon, vaan nimenomaan rajattu poikkeus.

Tarkoituksena on sallia sellaisten koirien käyttö, jotka eivät aiheuta häiriötä riistan lisääntymiselle. Vastuu tilanteen lainmukaisuudesta on aina metsästäjällä. Koska ajavaa koiraa lukuun ottamatta laki jättää tulkinnanvaraa, on tilannekohtaisessa harkinnassa käytettävä maalaisjärkeä: Jos lain edellytykset eivät selvästi täyty, turvallisin ja lainmukaisin ratkaisu on pitää koira kiinni. 

Rajatapauksissa tilanteen lainmukaisuuden ratkaisee lopulta oikeuskäytäntö, jolloin ”pykälien venyttäminen” johtaa pahimmassa tapauksessa rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Koulutettujen koirien täsmäjahteja

Koska lain pääsääntö koirien kiinnipitovelvoitteesta on selvä ja samaan aikaan laki kieltää rauhoitettujen riistaeläinten häirinnän, on metsästyspoikkeusta sovellettaessa varminta pidättäytyä koulutettujen koirien käytössä ja tilanteissa, joissa niiden tiedetään pysyvän kohderiistalla koko metsästystapahtuman ajan. 

Esimerkkitapauksia

  • koiran laskeminen supikoiran perään näkö- tai riistakamerahavainnosta
  • pystykorvan kanssa lähdetään maaliskuussa tuoreelle näädän jäljelle
  • noutajan käyttäminen ennen 20.8. kyyhkyjahdissa

Vastuu näissäkin tilanteissa on metsästäjällä. Jos koiran tiedetään hairahtuvan rauhoitettujen riistaeläinten perään, on koiran kanssa syytä pidättäytyä metsästyksestä kiinnipitoaikana. 

Samoin pitää käyttää tarkkaa harkintaa laajaliikkeisten koirien laskemisessa niin sanotusti vapaaseen hakuun. Jos koira ei ole hallinnassa, metsästäjä ei voi mennä takuuseen, ettei koira häiritsisi rauhoitettua riistaa.

Ajava koira 

Ajavan koiran osalta laki on yksiselitteinen – sen käyttö on kielletty 1.3.–19.8. Laki ei ota kantaa koiran rotuun, vaan keskeistä on työskentelytapa. Jos metsästystilanteessa muodostuu ajo, ollaan lain väärällä puolella. 

Vastuu koiran toiminnasta on metsästäjällä, joten ennen koiran irti laskua on tärkeää punnita, kuinka todennäköisesti koiran työskentely muuttuu ajoksi. Ajometsästykseen helmikuun loppuun asti käytetty koira tuskin muuttaa työskentelytapaansa kalenterin perusteella, vaikka yksittäiset riistatilanteet voisivat olla pysäytyksenomaisia.

Villisian metsästys 

Keväinen villisianmetsästys koiralla houkuttelee monia metsästäjiä, koska villisikaa voi metsästää ympäri vuoden. On kuitenkin hyvä muistaa, että villisian naaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu maaliskuun 1. päivästä heinäkuun 31. päivään. Keskimääräinen porsinta tapahtuu maalis-toukokuussa, mutta porsaita voi syntyä jo aikaisemmin.

Riippumatta koirarodusta, ei villisian metsästys käytännössä eroa ajotapahtumasta. Ei, vaikka metsästystilanteen aikana voi syntyä myös seisontahaukkuja. Villisikojen siirtymät koirapyynnin yhteydessä voivat olla varsin pitkiä ja nopeita, useita kilometrejä.

Lisäksi on otettava huomioon, että villisian metsästyksessä käytetään usein hirvenmetsästykseen koulutettuja pysäyttäviä koiria. Hirvikoiran käyttäminen voi johtaa hirvieläinten häiritsemiseen rauhoitusaikana, eikä itsenäisesti toimivan koiran toimintaa pystytä valvomaan. 

Pahimmillaan pyynnissä rikottaisiin useita säännöskohtia, kuten ajavan koiran käyttöä koskevia määräyksiä sekä hirven tai muun eläimen häiritsemistä rauhoitusaikana koskevia kieltoja.

Suomen riistakeskus kehottaa pidättäytymään villisian metsästyksestä irrallaan olevaa koiraa käyttäen ajanjaksolla 1.3.–19.8.

Metsästyslain 37 §

Rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää
tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia saa häiritä.

Metsästyslain 51 §

Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.

Velvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen.

Metsästäjälehti
Yksityisyyden yleiskatsaus

Käytämme evästeitä (cookie) palvelun käytön tilastointiin ja kieliasetuksen valinnan säilyttämiseen.