Yhteistyö syntyy koiran ymmärtämisestä
Koira luottaa omistajaansa täysin, ja parhaassa tilanteessa myös omistaja voi luottaa koiraansa. Tämän saavuttamiseksi on tärkeää alusta asti tutustua koiraan, ja ymmärtää sen käytöstä.
Koiran kouluttaminen on vastuullista puuhaa. Kun koiran kanssa touhuaa pennusta asti, sen käytöstä oppii tuntemaan. Omistajan täytyy miettiä tarkasti, miten eri tilanteissa tulisi toimia, jotta reagoisi oikein, ja myös nopeasti, koiran käytökseen. Virheiltä on vaikea välttyä, sillä ihmisten tavoin eläimet ovat yksilöitä, eikä jokaiseen koiraan pure sama koulutustapa.
Jos aikaisempi koira on ollut villi ja vaatinut tiukkaa kuria, voi saman metodin käyttäminen arempaan koiraan saada sen menemään lukkoon. Esimerkiksi liiallinen kontrolli tai paikoituksen harjoittelu voivat heikentää koiran uskallusta työskennellä itsenäisesti riittävän kaukana metsästäjästä.
On hyvä yrittää parhaansa mukaan mukautua koiraan. Siten saa myös parhaat metsästystulokset. Esimerkiksi äitini rauhallisesti toimiva weimarinseisoja ei sovi isäni kiivaampaan tyyliin ollenkaan, mutta työskentelee äitini ohjaamana hienosti.
Koira ei ole kone
Kuten ihmisellä, myös koirilla on huonoja ja hyviä päiviä. Lisäksi koiran kyky ottaa vastaan koulutusta riippuu paljon tilanteesta. Jos koiran energiataso on matala, ja se tarvitsisi harjoituksen sijaan lepoa, vastentahtoinen koulutus saattaa johtaa negatiivisiin tunteisiin. Ne voivat kantaa pitkälle ja heikentää yhteispeliä. Koiraa ei siis voi ottaa harjoittelemaan aina, kun ohjaajalle sopii. Koiran tilaa pitää osattava lukea, jotta harjoitus voidaan toteuttaa onnistuneesti.
Osa harjoituksista edellyttää koiran virittämistä. Esimerkiksi ennen noutoharjoituksia koiran kanssa voi leikkiä, jolloin se aktivoituu ja on koulutukselle vastaanottavaisempi. Weimarimme tykkää jahdata nyrkin sisälle piilotettua ruokaa, saksanseisojalle sopii painiminen tai pieni vetoleikki. Nuorin koiramme taas riehaantuu lattian luuttuamisesta.
Oma mieliala voi heijastua koiran käytökseen
Ihminen tarkkailee koiran käytöstä jatkuvasti: Haistaako se jotain? Minne se katsoo? Kohta se varmaan ottaa seisonnan. No, minne se nyt lähti? Ei, älä pissaa siihen!
Koira tekee samaa ja aistii esimerkiksi ohjaajan koejännityksen helposti. Herkkä koira voi hermostua siitä itsekin, mikä voi ilmetä epävarmuutena, suppeana hakuna tai tarpeettomana ohjaajaan turvautumisena. Näin kävi isälleni hänen ensimmäisissä kokeissaan varhaiskypsän koiran kanssa, joka oli harjoituksissa toiminut esimerkillisesti. Odotukset olivat korkealla, ja isääni jännitti kauheasti, minkä takia nuori koira meni odottamatta lukkoon. Tällaista käytöstä on tärkeä ymmärtää!
Koska emme jaa yhteistä sanallista kieltä, koiralle on vaikea viestiä, ettei ole hätää. Parasta olisi itse pysyä rauhallisena ja kannustavana, vaikka se on koetilanteessa haastavaa.
Metsästystilanteessa omat koiramme rauhoittuvat pienellä tauolla. Voimme vaikka istua maastossa hetken ja antaa ajan kulua ja sykkeen tasaantua.
Heikompi koetulos tai metsästystilanne ei kuitenkaan ole epäonnistuminen. Ne ovat tärkeitä harjoituksia, ja opittua voi hyödyntää tulevaisuudessa.
