Suomen haapanasaalis on peräisin laajalta alueelta

Siipinäytteiden isotooppianalyysi osoitti, että sorsastuskauden alussa saaliiksi saatavat haapananaaraat ja -poikaset ovat peräisin Suomesta ja lähialueilta, mutta syys-lokakuun saaliit Venäjältä. Suurin osa haapanasaaliista saadaan loppukaudesta, joten Suomessa saalis on pääosin venäläisiä lintuja.

Teksti Antti Piironen, Sari Holopainen ja Toni Laaksonen Kuva Jari Peltomäki

Julkaistu8.3.2024

Turun yliopistossa kerättiin syksyllä 2021 siipinäytteitä metsästyssaaliiksi saaduista haapanoista. Keräyksen tarkoitus oli selvittää Suomessa metsästyskauden eri vaiheissa saaliiksi saatavien haapanoiden alkuperä sekä saaliin ajallinen ja alueellinen jakautuminen vedyn stabiileja isotooppeja analysoimalla. Näytekeräys tuotti noin 350 siipeä, joista nuoria lintuja eli samana vuonna syntyneitä poikasia oli 69 prosenttia. Se on samaa tasoa kuin viime vuosien siipinäytekeräyksissä havaitut aiempaa alhaisemmat poikasosuudet. Koiraita näytteistä oli 56 prosenttia.

Saaliin määrä laskee nopeasti sorsastuskauden alun jälkeen, ja kasvaa taas syyskuun puolen välin jälkeen. Suurin piikki osuu haapanoiden muuttoaikaan syys-lokakuun vaihteeseen, jonka jälkeen saalis pienenee tasaisesti marraskuun puoleen väliin asti. Eniten näytteitä kertyi Liminganlahden-Hailuodon alueelta, jonka lisäksi Itä-Suomesta kertyi paljon näytteitä. Muualta maasta näytteitä lähetettiin selvästi vähemmän.

Siipisulat vaihtuvat vuosittain

Vedyn stabiilien isotooppien suhde vaihtelee eri alueiden välillä sadannan mukaan. Sateen mukana maahan päätyneet isotoopit kulkeutuvat ravinnon ja juomaveden mukana eläinten kudoksiin.

Sorsat kasvattavat siipisulkansa vuosittain yhdessä paikassa. Analysoimalla siipisulkien isotooppikoostumusta ja vertaamalla sitä isotooppikoostumukseen maastossa voidaan päätellä, missä lintu on ollut sulan kasvaessa. Nuoret linnut kasvattavat siipisulkansa synnyinalueellaan, joten analyysi kertoo niiden synnyinalueen. Aikuiset naaraat sulkivat pesimäalueillaan, ja niille analyysi kertoo pesimäalueen. Monella sorsalajilla aikuiset koiraat muuttavat pesimäalueiden ulkopuolelle sulkasadon ajaksi, joten niille analyysi kertoo sulkasatoalueen.

Haapanasaaliin ajallinen ja maantieteellinen jakautuminen syksyllä 2021 siipinäyteaineiston perusteella. Palkit kuvaavat näytemäärää seitsemän päivän jaksoissa. Katkoviiva on aineistoon sovitetun tiheysfunktion kuvaaja. Kartassa eri värit erottavat lähekkäisiä paikkoja toisistaan.

Haapanasaaliin alkuperä

Alkukaudesta saaliiksi saatavat nuoret linnut ja aikuiset naaraat ovat peräisin Suomesta ja lähialueilta, mutta jälkimmäisellä jaksolla käytännössä kaikki linnut ovat peräisin melko kaukaa Venäjältä.

Aikuisten koiraiden alkuperä ei muutu metsästyskauden edetessä nuorten lintujen ja naaraiden tavoin, vaan saaliiksi saatavat linnut tulevat läpi syksyn idästä. Tämä selittynee koiraiden itään suuntautuvalla sulkasatomuutolla: GPS-lähettimillä merkattujen lintujen perusteella moni haapanakoiras lähtee naaraan hautoessa sulkasatomuutolle itään, ja muuttaa Suomen yli syysmuutollaan. Nämä linnut kasvattavat siipisulkansa Venäjällä ja ovat isotooppien perusteella peräisin Venäjältä.

Luonnollisesti tässä joukossa on tuntematon määrä Venäjällä pesineitä koiraita. Mielenkiintoista on, että sulkasatomuutolta palanneita koiraita näyttää olevan Suomessa jo metsästyskauden alussa eli niiden syysmuutto on käynnistynyt varsin aikaisin.

Syksyllä 2021 kerättyjen haapanan siipinäytteiden alkuperä alku- (20.8–8.9.) ja loppukaudesta (9.9.–). Värin tummuus kuvaa sitä, kuinka suuri osa kunkin kuuden ryhmän näytteistä on peräisin kyseisiltä alueilta.

Menetelmän rajoitukset

Karttoja tulkitessa kannattaa huomioida, ettei isotooppianalyysi kykene paljastamaan pienen mittakaavan eroja saaliin alkuperässä. Isotooppikoostumuksen vaihtelu Pohjois-Euroopassa on vähäistä varsinkin itä-länsi-suunnassa. Menetelmän avulla ei myöskään voida erotella linnun alkuperää sellaisten alueiden välillä, joissa on sama isotooppikoostumus.

Esimerkiksi aikuisten koiraiden alkuperää esittävissä kartoissa (C ja D) näkyy tummana kartan itäisimmät osat Venäjällä sekä pieni alue Tunturi-Lapissa. Isotooppikoostumus näiden alueiden välillä on hyvin samankaltainen, eikä isotooppien perusteella voida päätellä, ovatko sorsat peräisin Tunturi-Lapista vai Venäjältä. GPS-lähetinten ja rengaslöytöjen perusteella todennäköistä on, että suurin osa näistä linnuista on Venäjältä. Tämän varmistaminen vaatisi lisätutkimusta muilla menetelmillä.

Huolimatta menetelmän rajoituksista, on tutkimuksen tulos varsin selvä: Suurin osa Suomen haapanasaaliista saadaan syys-lokakuussa muuttoaikaan, jolloin saaliiksi saatavat linnut ovat valtaosin peräisin kaukaa idästä. Suomessa ja lähialueilla pesiviä ja syntyneitä lintuja metsästetään alkukaudesta ja ne muodostavat pienehkön osan Suomen haapanasaaliista.

On huomattava, että analyysi on tehty vain yhtenä syksynä kerätyistä siipinäytteistä, eikä sisällä vuosien välistä vaihtelua. Ei kuitenkaan ole viitteitä siitä, että haapanoiden esiintyminen tai metsästys olisi syksyllä 2021 ollut poikkeuksellista. Tulos kertonee siis haapanasaaliin ajallisesta jakautumisesta ja alkuperästä jokseenkin keskimääräisenä syksynä.