Metso motivoi metsänomistajia yhteistyöhön
Moni metsänomistaja on valmis huomioimaan riistaa metsänhoidossa, usein myös yhdessä muiden metsänomistajien kanssa.
Riistan elinympäristöjen laatua pidetään aiempaa tärkeämpänä metsänhoidon tavoitteena. Metsänomistajista yhä useammalla on metsälleen ja sen hoidolle erilaisia tavoitteita, jotka voivat liittyä puuntuotannon ohella esimerkiksi virkistysmahdollisuuksiin tai luontoarvoihin. Toisaalta riistan huomiointi voi herättää metsänomistajissa epävarmuutta tai ristiriitaisia tunteita: vastaako metsänkäsittely varmasti omia tavoitteita.
Viimeistelyvaiheessa olevassa väitöskirjatyössä kartoitettiin metsänomistajien kiinnostusta toteuttaa riistapainotteisia metsänhoidon menetelmiä. Tutkimuksen yhtenä pääteemana oli metsänomistajien valmius tehdä yhteistyötä riistametsänhoidossa naapurimaanomistajien kanssa. Yhteistyö voisi tulla kyseeseen silloin, kun tilanrajat ylittävällä metsänhoidolla on riistalajin elinvoimaisuudelle erityistä merkitystä.
Piia Ikonen kertoo ääniraidalla, miten päätyi valitsemaan tutkimusaiheensa ja millaista tutkimusta riistanmetsänhoidosta tarvittaisiin lisää:
Metsäkanalinnut tarvitsevat metsien mosaiikkeja
Metsäkanalinnut viihtyvät monentyyppisissä talousmetsissä, joissa niiden elinympäristövaatimukset vaihtelevat eri vuodenaikoina. Esimerkiksi metso vaatii monenlaisia metsiä vuodenkierron aikana.
Keväisin metso käyskentelee soitimella, joka sijoittuu usein havupuuvaltaiseen harvennusikäiseen metsikköön, jossa puuston tiheys ja maasto vaihtelevat. Metsäalueen soveltuvuus metson soidinpaikaksi riippuu siitä, onko ympäristössä riittävästi varttunutta puustoa ja metsämaisema riittävän vaihtelevaa.
Soitimelle kerääntyvien metsokukkojen soidinreviirit muodostavat jopa parinkymmenen hehtaarin laajuisen soidinpaikan. Soidinpaikka yhdessä kukkojen lepo- ja ruokailureviirien kanssa voi muodostaa usean sadan hehtaarin laajuisen soidinalueen.
Suomessa metsätilat ovat keskimäärin muutaman kymmenen hehtaarin laajuisia. Soidinpaikka tai -alue voi olla malliesimerkki useita metsätiloja sisältävästä metsäympäristöstä, joka hyötyisi maisematason metsäsuunnittelusta ja -hoidosta.
Katso video riistametsänhoidosta metsosoitimella.
Soidinpaikka yhdistää
Metsolla on erityinen paikka metsänomistajien ajatuksissa ja se on yksi metsiemme arvostetuimmista riistalajeista. Metson soidinpaikan hoitoon olisi valmis yli neljä viidestä metsänomistajasta, jos soidinpaikka löytyisi omasta metsästä. Samoin noin kolme neljästä metsänomistajasta on valmis osallistumaan tilanrajat ylittävään metsänhoitoyhteistyöhön, jos soidinpaikka ulottuu usean naapurimetsänomistajan maalle.
Ääniraidalla Ikonen kertoo, mitä väitöskirjaprojekti opetti hänelle suomalaisista metsänomistajista. Miten hän toivoisi väitöskirjan tulosten jalkautuvan?
Yhteistyön mahdollisuus vaikutti usein jopa lisäävän kiinnostusta huomioida metson soidinpaikka metsänhoitotöiden toteutuksessa. Metsänhoito on tavannut olla itsenäistä, joten metsänhoitoyhteistyöhön liitettiin jonkin verran epävarmuuksia. Tästä huolimatta yleinen ilmapiiri metsänhoitoyhteistyötä kohtaan oli myönteinen. Elinvoimainen metsokanta ja toiminta muiden metsänomistajien kanssa yhteisen tavoitteen hyväksi vaikuttivat motivoivan tilanrajat ylittävään riistametsänhoitoon. Tämäntyyppinen vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyö toisi varmasti parhaimman tuloksen.
Riistametsänhoitoon suhtaudutaan avoimesti
Riistametsänhoito on kasvattanut hyväksyttävyyttään viime vuosien aikana. Vuonna 2017 kolme viidestä metsänomistajasta oli vähintään kuullut riistametsänhoidon menetelmistä, ja heistä suuri osa oli myös kiinnostunut toteuttamaan tai jo toteuttanut riistaa suosivia metsänhoitomenetelmiä. Pääsääntöisesti metsänomistajat eivät olleet vielä löytäneet riistametsänhoitopalveluja, mutta metsäalan ammattilaiset osoittautuivat halukkaiksi edistämään riistametsänhoitoa työssään.
Kolme vuotta myöhemmin vuonna 2020 yhä laajempi joukko metsänomistajista osoitti valmiutta soveltaa erityyppisiä riistapainotteisia metsänhoitotoimenpiteitä metsissään. Yli kolme neljästä metsänomistajasta oli valmis suosimaan sekapuustoja ja säästämään riistalle sopivia tiheikköjä ja suojaavaa pensaskerrosta. Toimenpiteet tällaisessa laajuudessa toteutuessaan auttaisivat merkittävästi metsäkanalintujen menestystä talousmetsissä.
Metsänomistajien avoimuus riistapainotteisia menetelmiä kohtaan viittaa siihen, että riistametsänhoito todella kiinnostaa metsänomistajia. Ei liene liioiteltua sanoa, että Suomessa talousmetsien riistaystävällinen metsänhoito on nousemassa käytäntöön.
Kahdesta kyselystä ja yhdestä haastattelututkimuksesta koostuvan väitöskirjan on määrä valmistua vuoden 2023 alussa. Kyselyvastaukset painotettiin tilastollisin menetelmin, jotta ne olisivat yleistettävissä kaikkiin metsänomistajiin.
Väitöskirjatyön tuloksia voidaan soveltaa maisematason metsänhoitoyhteistyön ja riistaa huomioivan metsätalouden suunnittelussa. Kartoitus osoittaa, että metsänhoitoyhteistyölle on kysyntää, mutta eri kohteiden hoidon käytännön toteutus edellyttää tarkkaa suunnittelua ja usein erillisen koordinoijan.
Riistametsänhoito
Riistametsänhoito on valikoima metsänhoitotoimenpiteitä, joilla turvataan riistan elinympäristöjä talousmetsissä. Yleensä riistametsänhoidolla pyritään parantamaan nimenomaan metsäkanalintujen elinoloja.
Metsäkanalinnut hyötyvät siitä, että talousmetsäalueet ovat riittävän peitteisiä ja niistä löytyy eri puulajeista koostuvia kohteita. Riistan elinolojen turvaamiseen löytyy keinoja läpi metsän kiertoajan. Yksinkertaisimmillaan riistametsänhoidossa säästetään kuvioilla tiheikköjä ja kohdennetaan raivausta siten, että kasvatettava puusto saa tilaa ja riittävä peitteisyys säilyy.
Riistaystävällinen metsänhoito on näin osa suunnitelmallista metsätaloutta. Parhaimmillaan se on helppoa ja kustannustehokasta, ja yhdistää talousmetsissä sekä metsän- että luonnonhoidon.
Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastin jakso riistametsänhoidosta.
