Hirvenmetsästyspäivän taloudellinen arvo metsästäjälle

Metsästyspäivästä koituvalla hyödyllä on hirvenmetsästäjälle rahassa mitattava arvo, joka on kustannuksia suurempi. Luonnonvarakeskuksen syksyllä 2019 tekemä verkkokysely hirvenmetsästäjille auttaa arvioimaan, millainen tämä arvo on ja mistä se koostuu.

Kustannusten rajanveto

Harrastukset tunnetusti maksavat. Harva hirvenmetsästykseen osallistuja keräilee maksukuitteja ja ynnäilee metsästyspäivän jälkeen kulujaan, saati puntaroi niitä suhteessa metsästyspäivän antiin. Olennaista on, että hirvijahtiin osallistuminen tuntuu vaivan ja rahanmenon arvoiselta.

Yhteiskuntaa rahaliikenne ja metsästyksen arvo kuitenkin kiinnostaa. Sitä voidaan määrittää useiden tekijöiden kautta, kuten arvioitujen metsästyskulujen, lihan arvon tai koettujen rahallisten hyötyjen kautta.

Samalla on tehtävä rajanvetoja, mitä voidaan sisällyttää laskelmiin ja mitä ei. Esimerkiksi kustannusten kohdistaminen hirvenmetsästyspäivään vaikeutuu, kun siirrytään lyhyen aikavälin kuluista (metsästysluvat, patruunat, matka- ja elinkustannukset) pidemmän aikavälin suuriin hankintoihin (auto, loma-asunto).

Toisaalta myös hirvenmetsästyksen antiin liittyy rajanvetoja. Miten ja missä määrin huomioida esimerkiksi luontoelämyksien ja yhteisöllisen toiminnan arvoa, tai osittaa metsästyksen osuutta pidemmillä matkoilla, jos niillä on muitakin tarkoituksia kuin metsästäminen?

Juuri valmistuneessa tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti päivämatkojen arvoa, joita oli tehnyt lähes 90 prosenttia kyselyn vastaajista. Kustannuksista otettiin huomioon vain nimenomaan kyseiseen matkaan kohdistuvat kustannukset – näin ollen arvio on aliarvio koko hirvenmetsästyksen rahaliikenteestä ja arvosta.

Kuluja omalla autolla matkustamiseen

Vastaajista vain alle kolmannes mielsi metsästyspäivään kohdistuvan kuluja.

Keskimäärin päivää kohden kulutettiin hieman alle 21 euroa. Eniten rahaa käytettiin matkustamiseen omalla autolla. Vain 5 prosenttia kulki muulla kulkuvälineellä.

Yli yön ulottuvien matkojen majoituskulut olivat keskimäärin 29 euroa vuorokaudessa niillä, jotka olivat yöpymiskuluja raportoineet. Tämä tarkoittaa keskimäärin reissukohtaista 95 euron majoituskulua yli yön kestävillä reissuilla. Matalat majoituskulut viittaavat metsästäjien majoittuvan pääosin tutuilla, sukulaisilla tai omilla mökeillä ja asunnoissa.

Kun keskimääräinen hirvenmetsästäjän rahankäyttö on 20,62 euroa päivässä ja päiviä kertyy kaudessa 13, kertyy Suomessa 111 900 riistanhoitomaksun maksaneen hirvenmetsästäjän kulutuksesta noin 30 miljoonan euron vuosittainen rahaliikenne. Tämä on kuitenkin aliarvio, koska luvusta puuttuu metsästykseen liittyvät pitkän ajan hankinnat.

Hirvenmetsästyksen tuottamat hyödyt metsästäjille ovat merkittäviä

Hirvenmetsästyksen taloudellista arvoa metsästäjälle itselleen voidaan mitata kuluttajan ylijäämän avulla, joka on käytännössä enimmäismaksuhalukkuuden (”kipurajan”) ja toteutuneiden kustannusten erotuksen suuruinen. Jos metsästyspäivän kustannusarviona käytetään vastaajien itse ilmoittamia matkakuluja, tai vaihtoehtoisesti päätellään matkakulu laskennallisesti ilmoitettujen kilometrien ja matka-ajan perusteella, päädytään mallinnuksen avulla vuosittaisen hyötyarvon haarukkaan 150 – 300 miljoonaa euroa. Tämäkään arvio ei kata hirvenmetsästyksen kokonaisarvoa, koska se perustuu vain todennettaviin matkakustannuksiin.

Hirvenmetsästyksen arvo säilyy siis osin tuntemattomana, mutta tutkimuksen myötä on muodostunut vahva aavistus hyödyn suuruusluokasta ja merkityksestä yhteiskunnassa.

Juttusarjan taustat, mallit ja niiden oletukset selitetään tarkemmin juuri julkaistussa Luonnonvarakeskuksen raportissa. Kirjoittajat haluavat kiittää aktiivisia kyselyyn vastanneita metsästäjiä.