Yhteistyöryhmätoiminta laajenee uusille susireviireille

Suden kannanhoitosuunnitelmaa valmisteltaessa kansalaiset toivat selvästi esiin paikallisten ihmisten tarpeen vaikuttaa susikannan hoitoon omalla alueellaan. Tarpeeseen vastattiin kirjaamalla hoitosuunnitelmaan hanke paikallisesti toimivista yhteistyöryhmistä, jotka koostuvat reviirialueella asuvista ihmisistä.

TekstiMari LylyKuva Niko Pekonen /Vastavalo
Julkaistu1.12.2017

Suden kannanhoitosuunnitelmassa mainittuja yhteistyöryhmiä on perustettu 21, ja uusille reviirialueille perustetaan lisää ryhmiä tarpeen mukaan. Kuluvan syksyn aikana toimintansa aloittaa kaksi uutta ryhmää Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan rajaseudulla sekä näillä näkymin myös yksi ryhmä Raasepori–Inkoon alueella. Nämä uudet yhteistyöryhmät, samoin kuin jo toiminnassa olevat ryhmät, koostuvat eri sidosryhmätahojen paikallisista edustajista niin elinkeinon, harrastusten kuin suojelun tahoilta.

Yhteistyöryhmät toimivat itsenäisesti, mutta niiden toimintaa koordinoi Suomen riistakeskus. Toukokuusta 2017 alkaen työryhmiä sekä riistakeskusalueita on erikseen tuettu maa- ja metsätalousministeriön hankerahoituksella, jonka myötä työryhmätoimintaa kehittämään on palkattu hankekoordinaattori.

Yhteistyöryhmien keskeisin tehtävä on suunnitella ja toteuttaa paikallisia toimenpiteitä, joilla edistetään rinnakkaiseloa susien kanssa. Työryhmissä on muun muassa tiedotettu ryhmän toiminnasta sekä alueen susitilanteesta. Erinomaisina toimenpiteinä voidaan pitää myös järjestettyjä avoimia yleisötilaisuuksia, joihin on kutsuttu asiantuntijoita kertomaan susista. Työryhmät toimivat tärkeänä linkkinä alueen ihmisten ja hallinnon välillä muun muassa toimittamalla tietoa pihakäynneistä ja susivahingoista viranomaisille sekä avustamalla petoaita-tarpeiden hankkimisessa.

Toimintaa kehitetään

Yhteistyöryhmien toimintaa kehitetään siten, että ryhmät voivat työskennellä entistä tavoitteellisemmin ja toteuttaa lisää onnistuneita toimenpiteitä.

Yhteistyöryhmien aloitteesta ryhmien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä lisätään erilaisten tapaamisten ja keskustelufoorumien kautta. Lisäksi työryhmät ovat toivoneet parempia mahdollisuuksia vaikuttaa riistahallintoon ja on ajateltu, että reviiriyhteistyöryhmät voivat jatkossa tehdä esityksiä alueellisille riistaneuvostoille. Työryhmien tiedotusta lisätään julkaisemalla työryhmätoiminnalle oma verkkosivu. Sivulta voi muun muassa kokousmuistioiden kautta seurata työryhmien parhaillaan edistämiä toimenpiteitä. Sivustolta löytyy lisäksi materiaalia sutta ja sen kannanhoitoa koskien. On ehdottoman tärkeää, että työryhmät ovat kansalaisten tavoitettavissa ja tämän vuoksi ryhmien yhteystiedot julkaistaan sivustolla.

Hoitosuunnitelmassa esitettiin yhteistyöryhmien hankeajaksi 2015–2018, mutta toimintaa on luonnollisesti tarkoitus jatkaa hankkeen päätyttyä ja kehittämistoimilla tähdätään pitkäjänteiseen työryhmätoimintaan. Työryhmien vaikuttavuus sekä tunnettuus ovat toiminnan jatkumisen kannalta avainasemassa: sillä varmistetaan, että reviiriyhteistyöryhmien jäsenet kokevat jatkossakin mielekkääksi olla toiminnassa mukana ja käyttää siihen vapaa-aikaansa. Työryhmille kuuluu suuri kiitos heidän vapaaehtoisesta, paikallisten yhteisöjen hyväksi tehdystä työstä.

Kannanhoitosuunnitelman toteutus hyvässä vauhdissa

Susikannan päivitetty hoitosuunnitelma vahvistettiin vuonna 2015 ja siinä esitetyistä toimenpiteistä on vajaan kolmen vuoden aikana toteutettu jo noin 60 prosenttia. Toteutuneet toimet liittyvät muun muassa kotieläinvahinkojen ennaltaehkäisyyn, susien DNA-keräykseen sekä susitiedon jakamiseen. Hoitosuunnitelmaan on lisäksi kirjattu yhdeksän erillistä hanketta, joilla pyritään kehittämään susikannan hoitoa. Hankkeet ovat lähteneet hyvin liikkeelle ja ne ovat tuoneet mukanaan tärkeitä edistysaskeleita suden kannanarvioinnin ja -hoidon kehittämiseksi.

Lue lisää hankkeen sivulta

Mari Lyly, suunnittelija Suomen riistakeskus

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit