Tulevaisuuden riistanhoitoyhdistykset

Riistan vuoksi tehdään Suomessa valtava määrä talkootyötä. Riistalaskennat ja suomalaisen riistatiedon tarkkuus ovat kansainvälisesti tarkasteltuna aivan poikkeuksellisia. Saavutetusta edusta kannattaa pitää kiinni, sillä oikealla riistatiedolla voidaan metsästyksen oikeutus ja kestävyys näyttää toteen myös mahdollisille kriitikoille.

TekstiJarkko NurmiKuva Juha Määttä /Vastavalo
Julkaistu15.5.2018

Riistanhoitoyhdistysten rooli talkootyön moottorina on erityisen tärkeä. Toimintaan on valikoitunut joukko, jolla on valmiutta ajatella riista-asioita laaja-alaisesti. Etenkin paikallinen sidosryhmäyhteistyö ja metsästysseurojen tasapuolinen kohtelu vaativat riistallisten ja sosiaalisten näkökulmien yhdistämistä. Työn myötä syntyvät kattavat toimintaverkostot ja yhteydet alueen metsästysseuroihin. Toiminta on luontevaa ja hedelmällistä ja se tapahtuu käytännössä täysin vapaaehtoistyönä.

Riistahallinnon näkökulmasta tämä on niin arvokasta, että perusrakenteisiin ei ole aiemmin haluttu puuttua. Riistahallinto uudistui Suomen riistakeskuksen perustamisen myötä seitsemän vuotta sitten. Maa- ja metsätalousministeriön johtamaan työhön osallistettiin kattavasti riista-alan luottamus- ja toimihenkilöt. Riistanhoitoyhdistykset jätettiin tietoisesti uudistuksen ulkopuolelle, mutta nyt on seuraavan askeleen aika. Riista-alan kehityksen myötä myös riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittäminen on nyt noussut tärkeäksi teemaksi. Tässä julkaisussa esitellään hanketta, jonka tarkoituksena on selvittää ja tukea riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoista yhdistymistä.

Suomessa on 295 riistanhoitoyhdistystä. Olosuhteet ja toimintatavat ovat hioutuneet vanhojen kuntarajojen ja paikallisten erityispiirteiden kautta, joten jäsenmäärissä, toiminta-alueissa ja tehtävissä on suurta vaihtelua. Riistanhoitoyhdistystoimintaa kehitetään niin, että talkootyölle järjestetään entistä paremmat mahdollisuudet. Tämän tulee olla kehittämisen tärkein lähtökohta, sillä yhdenkään vapaaehtoisen työpanosta ei ole varaa menettää. Kysymys kuuluukin, miten sitä voidaan tukea nykyistä paremmin?

Riistakeskuksen työtehtävät ovat lisääntyneet merkittävästi perustamisen jälkeen. Entisenkaltaista paikallista läsnäoloa ja metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten tukea on ollut haastava järjestää. Asian korjaaminen vaatii kunnianhimoisia ratkaisuja. Ehkä yhdistysten yhdistäminen antaa mahdollisuuden palkata ammattimaisia toiminnanohjaajia, jotka huolehtivat paikallistasolla talkootyön tukemisesta, seurojen kouluttamisesta ja nuorisotyöstä kattavammin kuin talkoopohjaiset toiminnanohjaajat. 

Tulevaisuus on suunniteltava metsästäjien palveluiden parantamisen kautta. Tärkeintä on kehittää metsästysseurojen palveluita niin, että ne saavat tukea hoitosuunnitelmien toteuttamiseen, verotussuunnitteluun, valikoivaan metsästykseen, nuorisotyöhön ja elinympäristöjen hoitohankkeisiinsa. Toiminnan ammattimaistuminen voi tuottaa tukun uusia paikallistason palveluita.

Riistanhoitoyhdistysten tulee nähdä kehittämishankkeet myönteisenä signaalina paikallistyön tärkeydestä. Riistahallinto haluaa parantaa paikallistason palveluita ja rahavaroja ohjataan toiminnan tukemiseen. Trendi muualla tuntuu valitettavasti olevan se, että palvelut karkaavat yhä kauemmas. Riistahallinnossa toimitaan täysin päinvastoin ja tuetaan paikallistason toiminnan kehittymistä. Tartutaan mahdollisuuteen. Riistan vuoksi!  

Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus