Susikannan hoitosuunnitelma vahvistettiin – vuoropuhelu jatkuu
Maa- ja metsätalousministeriön koordinoima susikannan hoitosuunnitelman päivitys -hanke alkoi syyskuussa ja työn on tavoitteena valmistua keväällä 2019. Nyt tehtävässä päivityksessä keskitytään ennen kaikkea vahvistetun hoitosuunnitelman toimenpideosion tarkasteluun ja kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on erityisesti susien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy ja ihmisten ja susien rinnakkaiselon parantaminen.
Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivitystyön pohjana on vuonna 2015 vahvistettu susikannan hoitosuunnitelma. Päivityksessä keskityttiin hoitosuunnitelman toimenpiteisiin (Riistan vuoksi 12/2018), joita muokattiin erityisesti maakuntakierroksella esille nousseista tarpeista.
Susikannan hoitosuunnitelman lyhyen aikavälin tavoitteena on pienin elinvoimainen susikanta ja pidemmän aikavälin tavoitteena susikannan suotuisa suojelutaso. Tavoitteita tukevat hoitosuunnitelman muutostekijät ja toimenpiteet, joilla pyritään vastaamaan niin susireviirialueilla asuvien ja toimivien kansalaisten tarpeisiin kuin susikannan elinvoimaisuuden turvaamiseen.
Hoitosuunnitelman onnistunut toimeenpano edellyttää eri tahojen yhteistyötä ja panostusta. Keskeistä on paikallistasolla tapahtuva työ. Syksyllä käynnistyneen EU-rahoitteisen Luonnonvarakeskuksen koordinoiman SusiLIFE-hankkeen vaikutukset on myös kirjattu hoitosuunnitelman toimenpiteisiin.
Poimintoja toimenpiteistä
Uutena toimenpiteenä susikannan hoitosuunnitelmassa on monilajinen kannanhoito, mikä tarkoittaa suurpetojen ja hirvieläinten kannanhoitoa lajienväliset vuorovaikutukset huomioiden.
Ihmisten turvallisuuden tunteeseen on pyritty vastaamaan tarkentamalla toimintamallia piha-alueella tai sen läheisyydessä tehtyjen susihavaintojen suhteen. Hoitosuunnitelmassa on huolta, uhkaa ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmät. Lisäksi suunnitelmassa on kuvattu, missä tilanteissa otetaan yhteyttä Suomen riistakeskukseen ja poliisiin sekä selvennetty niiden rooleja. Suomen riistakeskus, poliisi ja paikalliset suurriistavirka-aputoimijat puuttuvat tehokkaasti susien toistuviin vierailuihin pihoilla, ja pihakäyntien syyt selvitetään ja mahdolliset haaskat poistetaan.
Yksi vahvimpia susiin liittyviä konflikteja ovat susien aiheuttamat metsästyskoira- ja kotieläinvahingot. Vahinkoja voidaan ehkäistä neuvonnalla, petoaidoilla ja ennakoivalla viestinnällä alueilla, joille on muodostumassa susireviiri. Susien aiheuttamat kotieläin- ja koiravahingot korvataan täysimääräisesti. Tilanteissa, joissa sudet aiheuttavat erityisen merkittäviä vahinkoja, eikä ennaltaehkäisystä ole riittävää apua, susi on mahdollista tappaa Suomen riistakeskuksen myöntämällä vahinkoperusteisella poikkeusluvalla.
Hoitosuunnitelmassa on myös tartuttu erityisesti sosiaalisen median susikeskusteluihin. Lokakuussa esille nousivat jälleen huhut susien siirtoistutuksista. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) pyrkii yhdessä riistahallinnon ja -tutkimuksen sekä sidosryhmien kanssa vastaamaan väärien tietojen levittämiseen samoin kuin paikoin erittäin epäasialliseen keskusteluun ja käytökseen, joka kohdistuu susien parissa työskenteleviin henkilöihin.
MMM käynnistää keskeisten sidosryhmien kanssa hankkeen, jossa selvitetään, onko EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun pohjalta löydettävissä edellytyksiä suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimiseen.
Susifoorumi seuraa toimeenpanoa
Hoitosuunnitelman päivitystyön alussa tuotiin esille, että hankkeen tavoitteena on vahvistaa luottamusta susikannan hoitoon, säätelyyn ja seurantaan. Myös keskustelun kärjen toivottiin siirtyvän ongelmista kohti ratkaisuja. Hyvin alkanutta vuoropuhelua susikannan hoidosta jatketaan; hoitosuunnitelmalla pyritään edistämään hallinnon, tutkimuksen ja sidosryhmien välistä vuoropuhelua susiasioissa niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti.
Hoitosuunnitelman seurantaa ja ajankohtaisten asioiden käsittelyä varten perustetaan susifoorumi. Konsepti suunnitellaan yhteistyössä riistahallinnon ja -tutkimuksen sekä sidosryhmien kanssa. Edellisen hoitosuunnitelman aikaan perustetut susireviiriyhteistyöryhmät ovat tärkeä linkki paikallisten toimijoiden, hallinnon ja tutkimuksen välillä. Tarkoituksena on selkiyttää yhteistyöryhmien roolia ja jatkaa niiden toiminnan kehittämistä.
Kansainvälistä yhteistyötä
Susikannan hoidossa tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Tämä liittyy niin Skandinavian susikannan geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseen kuin siihen, että Suomen susikantaa voidaan tarkastella osana laajempaa Fennoskandian susikantaa.
MMM valmistelee yhdessä Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa puitesopimusta hallinnon ja tutkimuksen välisestä yhteistyöstä.
Hoitosuunnitelmaa rakennettiin yhteistyöllä ja vuoropuhelulla
Susikannan hoitosuunnitelman päivitys -hanke alkoi syyskuussa 2018 pidetyllä aloitusseminaarilla, jonka pohjalta tehtiin hankkeen työsuunnitelma. Hankkeen valmistelu- ja ohjausryhmä kokoontuivat useita kertoja. Mukana olivat myös asiantuntijat Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamasta CORE-hankkeesta. Keväällä 2018 järjestettiin seitsemän maakunnallista sidosryhmätilaisuutta alueellisten riistaneuvostojen kanssa. Susireviirialueiden yhteistyöryhmien jäsenille lähetetyllä kyselyllä kartoitettiin näkemyksiä muun muassa hoitosuunnitelman toimenpiteiden sekä yhteistyöryhmien toiminnan kehittämisestä. Lausuntoja hoitosuunnitelmaan saatiin reilu kuusikymmentä.
MMM kiittää jokaista hankkeessa mukana ollutta tahoa ja keskusteluun osallistunutta.
Suomen susikannan hoitosuunnitelma on luettavissa täältä.
Henna Väyrynen, asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
