Susiasiat esillä webinaarisarjassa

Reviiriyhteistyöryhmät kokoontuivat marraskuussa keskustelemaan ja kuulemaan ajankohtaista tietoa suden kannanhoidosta.

TekstiMari LylyKuva Hannu Huttu
Julkaistu7.12.2021

SusiLIFE-hanke järjesti susireviirialueiden yhteistyöryhmille kolmen webinaarin sarjan, jossa kuultiin asiantuntijoiden alustuksia ja käytiin aktiivista keskustelua.

Järjestelyistä vastasivat hankkeen partnerit Suomen riistakeskuksen johdolla. Tilaisuuksissa esitelmiä pitivät edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, Luonnonvarakeskuksesta, poliisista ja Suomen riistakeskuksesta.

 

Kannanhoidon kuulumiset haltuun

Ensimmäinen tilaisuus keskittyi susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määritystyöhön sekä kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiin. Lisäksi avattiin poliisin ja Suomen riistakeskuksen välistä työnjakoa suurpetotilanteissa.

Ajankohtaisista aiheista virisi vilkas keskustelu, jota jatkettiin alueellisissa pienryhmissä pohtien erityisesti sitä, miten tietoa saataisiin reviirialueilla eteenpäin. Työryhmien näkemyksissä korostui tietopohjaisten alustuksien tarpeellisuus, mutta yleistajuisen viestin vieminen esityksien pohjalta omille verkostoille koettiin vaikeaksi. Viranomaisten välisestä työnjaosta on yhä tiedotettava reviirialueilla, jotta kaikki tietäisivät, kehen ottaa yhteyttä esimerkiksi suden vieraillessa piha-alueella.

 

Susikannan seurannalle tukea työryhmiltä

Toisessa webinaarissa esiin nostettiin suden kannanarviointi sekä vapaaehtoinen havainto- ja DNA-aineistojen keruu. Työryhmissä nähtiin tärkeinä muun muassa SusiLIFE-hankkeessa tehty petoyhdyshenkilöverkoston kehittäminen. Samalla oltiin huolissaan siitä, miten säilytetään kansalaisten innostus ilmoittaa havaintoja ja yhdyshenkilöiden motivaatio toimia osana verkostoa.

Laajentuneen DNA-keräyksen kiiteltiin vahvistaneen kanta-arvion luotettavuutta, ja moni ryhmä oli suunnitellut tapoja tukea keräystä kuluvana keräyskautena. Alueellisesti mielenkiintoista susiyksilötason tietoa toivottiin kuitenkin lisää. Tilaisuuden jälkeen Luonnonvarakeskus on julkaissut reviirikohtaisen yhteenvedon keräyskauden 2020–2021 tuloksista.

Suden kanta-arvion sekä populaatiomallinnuksen todettiin olevan monimutkainen kokonaisuus, josta on haastava kertoa vertaisryhmille. Luonnonvarakeskuksen mallit nähtiin kuitenkin laadukkaina. Tarkka tieteellinen määritystyö on edellytys myös poliittiselle päätöksenteolle koskien esimerkiksi kannanhoidollista metsästystä, jonka on täytettävä lainsäädännön ja oikeuskäytänteiden asettamat vaatimukset.

 

Reviiriyhteistyö katsoo eteenpäin

Webinaarisarjan viimeisessä osassa kartoitettiin reviiriyhteistyön kehitystarpeita sekä ideoitiin uusia toimintatapoja. Vahinkojen ennaltaehkäisytyö on tiedonjaon ohella reviiriyhteistyöryhmien tärkeimpiä tehtäviä, ja sitä luvattiin tukea myös SusiLIFE-hankkeessa.

Ryhmien työtä ohjaavassa toimintaohjeessa nähtiin parantamisen varaa: työryhmien roolia paikallisena suden kannanhoidon toimijana tulee selkeyttää etenkin susiseutujen kansalaisille. Työryhmien jäsenpohja nähtiin sopivan laajana, mutta paikoin toimintaan kaivattiin mukaan esimerkiksi viranomaisia.

Webinaarisarjan yksi tavoite oli tarjota työryhmille tilaisuus verkostoitua muiden ryhmien kanssa. Pienryhmäkeskusteluille olikin varattu runsaasti aikaa, jonka osallistujat käyttivät aktiivisesti kokemusten ja näkemysten vaihtoon.

Jokaisessa tilaisuudessa oli mukana yli 30 osallistujaa, ja yhteensä tilaisuudet tavoittivat yli 50 työryhmien jäsentä kattavasti ympäri Suomen.

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit

Reviiriyhteistyöryhmät paikallinen äänitorvi susiasioissa

Paikallisten reviiriyhteistyöryhmien toimintamalli on yksi vuoden 2015 suden kannanhoitosuunnitelman toimenpiteistä. Suunnitelman julkaisun jälkeen Suomen riistakeskus on yhdessä alueellisten riistaneuvostojen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa koonnut 30 työryhmää eri puolille maata. Marraskuun 2021 aikana on sovittu kahden uuden ryhmän perustamisesta.

Ryhmät koostuvat paikallisista suden kannanhoitoon liittyvistä sidosryhmistä, joista kustakin on mukana yksi edustaja. Työryhmien keskeinen tehtävä on luoda kokonaiskuva alueensa susitilanteesta ja suunnitella keinoja, jolla sudesta aiheutuvia haittoja voi ennaltaehkäistä. Toimintaa ohjaa Suomen riistakeskus, mutta käytännön toimintamuodot ovat ryhmien omissa käsissä.

Työryhmissä pyritään keskustelun kautta sovittamaan yhteen erilaisia näkemyksiä susista sekä tuomaan mahdolliset ongelmat esille. Ryhmät voivat halutessaan antaa lausuntoja sekä paikallisesti että valtakunnallisesti suden kannanhoitoon liittyvissä asioissa.

Mihin toiminta tähtää?

Reviiriyhteistyö on mukana myös uusimmassa suden kannanhoitosuunnitelmassa, ja ryhmien toimintaa kehitetään edelleen. SusiLIFE-hanke järjestää työryhmille seminaareja ja päivittää työryhmien toimintaohjeistusta.

Susikannan levittäydyttyä uusille seuduille on todennäköistä, että työryhmiä perustetaan lisää. Koska rinnakkaiselo tämän suurpedon kanssa aiheuttaa paikoin kiperiä haasteita, reviiriyhteistyölle lienee tarvetta myös jatkossa.

Lisätietoja reviiriyhteistyöstä

Reviiriyhteistyöryhmien perustaminen lähtee paikallisten kiinnostuksesta toimintaan, mitä kartoitetaan sidosryhmille järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa. Riistasuunnittelija Antti Rinne esittelee Vakka-Suomen alueen sidosryhmille seudun susitilannetta marraskuussa 2021. Kuva: Mari Lyly.