Petoyhdyshenkilötoiminnan pelisäännöt
Petoyhdyshenkilöt ovat suurpetoihin ja niiden jälkiin ja jätöksiin perehtyneitä koulutettuja tutkimusavustajia, joiden tärkein tehtävä on kerätä, varmistaa ja välittää eteenpäin oman alueensa suurpetohavainnot. Nämä havainnot ovat suurpetokantojen arvioinnin perusta. Petoyhdyshenkilöiden koulutusta on uudistettu vastaamaan nykypäivän vaatimuksia.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) ryhtyi 1970-luvulla keräämään vapaaehtoisten avustajien havaintoja suurpetojen kanta-arvioiden tueksi. Tehtävään valikoitui suurpedoista kiinnostuneita metsästäjiä. He keräsivät omilta alueiltaan havaintoja suurpedoista ja kirjasivat ne paperilomakkeille ja kartoille, jotka toimitettiin kolme kertaa vuodessa RKTL:lle.
Vaikka perustehtävä tutkimuksen avustajana on säilynyt samana, toimintaympäristö on muuttunut. Suurpetokannat ja havaintomäärät ovat moninkertaistuneet ja kaikkia suurpetolajeja liikkuu lähes koko maassa. Petoyhdyshenkilöiden määrä on kasvanut muutamasta sadasta yli kahteen tuhanteen. Kolme kertaa vuodessa palautettavista paperilomakkeista on siirrytty kirjaamaan havainnot Luonnonvarakeskuksen sähköiseen Tassu-järjestelmään.
Petoyhdyshenkilön tehtävässä tarvitaan neutraalia asennetta
– Suurpetojen levittäytymisen ja havaintojen sähköistymisen myötä kiinnostus suurpetohavaintoihin on lisääntynyt ja sosiaalinen media antaa soppaan oman lisämausteensa. Oikean tiedon jakaminen alueella liikkuvista suurpedoista on noussut koko ajan tärkeämmäksi tehtäväksi, kertoo riistapäällikkö Olli Kursula.
Petoyhdyshenkilön tehtävä on muuttunut entistä haastavammaksi. Hänen tulee pysyä konfliktien ulkopuolella riippumattomana tutkimuksen avustajana ja pitäytyä faktoissa. Onnistunut toiminta tehtävässä vaatii tasapuolisuutta ja asiallisuutta. Petoyhdyshenkilö ei voi julkisesti esiintyä roolissa, joka voi asettaa hänen kirjaamiensa havaintojen luotettavuuden perustellusti kyseenalaiseksi. Julkisessa esiintymisessä mielipiteet yhdistetään petoyhdyshenkilön tehtävään, vaikka niin ei olisikaan tarkoitus.
– Järjestelmän luotettavuuden säilyttämiseksi olemme neutraaliusvaatimuksen, faktoissa pysymisen ja asiallisuuden suhteen tarkkoja. Vaatimukset koskevat kaikkia petoyhdyshenkilöitä samalla tavalla, Kursula sanoo.
Uutta koulutusmateriaalia ja opas petoyhdyshenkilöille
Petoyhdyshenkilöiden koulutusta on uudistettu vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Uudet materiaalit yhtenäistävät tietopohjaa ja selkeyttävät petoyhdyshenkilöverkoston roolia riistatiedon keräämisessä.
Kaikilta uusilta petoyhdyshenkilöiltä vaaditaan koulutuksen suorittamista. Myös nykyisellään tehtävässä toimivia kannustetaan tutustumaan materiaaliin ja päivittämään osaamistaan suorittamalla koulutus. Peruskurssin voi suorittaa verkossa tai osallistumalla riistakeskuksen järjestämään lähikoulutukseen. Koulutus on uudistettu osana SusiLIFE-hanketta.
Vuonna 2021 julkaistiin suomeksi ja ruotsiksi Opas petoyhdyshenkilölle, joka kokoaa yksiin kansiin petoyhdyshenkilön tehtävän hoitamisessa tarvittavaa tietoa. Painettua opasta on jaettu petoyhdyshenkilöille ja jatkossa oppaan saavat kaikki uudet tehtävään valitut.
Sähköinen opas on saatavilla Suomen riistakeskuksen sivuilla. Oppaan kirjoittamista tukivat SusiLIFE-hanke sekä maa- ja metsätalousministeriö.
Miten petoyhdyshenkilöksi pääsee?
Suomen riistakeskus hyväksyy petoyhdyshenkilöt tehtäväänsä. Valittavan tulee olla käynyt riistakeskuksen järjestämä koulutus. Hänen edellytetään myös olevan rehelliseksi ja luotettavaksi tunnettu, ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva. Riistanhoitoyhdistys voi esittää koulutuksen käyneitä henkilöitä tehtävään. Suomen riistakeskus antaa hyväksytyille Oma riistassa tehtävän, joka oikeuttaa käyttämään Tassu-järjestelmää.
– Tehtävä ei ole pelkkä nimitys, vaan se edellyttää aktiivisuutta. Jos havaintoja ei kirjaa yli vuoteen, voidaan henkilön käyttöoikeus Tassuun poistaa. Tehtävä voidaan poistaa myös, mikäli käyttäytyminen on tehtävään sopimatonta tai suoranaisia väärinkäytöksiä ilmenee, Kursula kertoo.
Petoyhdyshenkilöiden Tassuun kirjaamat havainnot ovat edelleen suurpetojen kanta-arvioiden perusta. Suomen riistakeskuksen poikkeuslupaharkinnassa ja poikkeuslupien kohdentamisessa petoyhdyshenkilöiden kirjaamat pentuehavainnot ovat tärkeitä. Myös poliisin karkotuspäätökset ja lopetusmääräykset voivat perustua heidän kirjaamiinsa havaintoihin. Tassuun kirjattuihin tietoihin on pystyttävä luottamaan.
– Yleisesti ottaen petoyhdyshenkilöt ymmärtävät hyvin roolinsa tutkimuksen vapaaehtoisina avustajina. Heidän tuottamansa havaintoaineisto on koko ajan parantunut ja kanta-arviot tarkentuneet, Kursula toteaa.
Petoyhdyshenkilöt ovat mukana myös DNA-näytekeräyksissä. Koulutuksen yhtenäistävän uudistuksen myötä petoyhdyshenkilöverkosto tulee vahvistumaan entisestään.
Petoyhdyshenkilö on tutkimuksen avustaja
- Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, riippumattomia tutkimuksen avustajia.
- Petoyhdyshenkilön tärkein tehtävä on kerätä alueensa suurpetohavainnot, varmistaa ne ja välittää havainnot Luonnonvarakeskukselle.
- Petoyhdyshenkilöiden varmentamat havainnot muodostavat suurpetokantojen arvioinnin perustan.
- Tutkimuksen lisäksi Suomen riistakeskus ja poliisi käyttävät petoyhdyshenkilöiden Tassu-havaintojärjestelmään kirjaamia tietoja päätöksenteon tukena.
- Hyvä petoyhdyshenkilö tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi, ja hän ymmärtää roolinsa suurpetokantojen hoidon kokonaisuudessa
- Suomen riistakeskus kouluttaa ja nimittää petoyhdyshenkilöt.
SusiLIFE-hanke on Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen, Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuusivuotinen yhteisponnistus. SusiLIFE ennaltaehkäisee susien aiheuttamia vahinkoja, kehittää lajin DNA-seurantaa, parantaa paikallistason vuorovaikutusta sekä tuottaa ja välittää tietoa susista.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Hanketta rahoittavat lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja toteuttavat organisaatiot. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry rahoittaa kotieläinten suojaamista ja vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia toimenpiteitä.
Lisää tietoa hankkeesta www.susilife.fi
