Portugalin noin kolme sataa sutta elävät lähinnä maan pohjoisosissa, Douro-joen pohjoispuolella lähellä Espanjan rajaa. Joen eteläpuolella elää vain muutama lauma. Eteläinen populaatio onkin vaarassa hävitä kokonaan.

Tuorein kanta-arvio tehtiin vuosina 2019–2021. Verrattuna vuosina 2002–2003 tehtyyn arvioon laumojen määrä oli vähentynyt viidellä, ja niitä oli yhteensä 58. Vaikka EU on laskenut suden suojelustatusta, laji tulee Portugalissa todennäköisesti säilymään tiukasti suojeltuna. Portugalin valtio on suojellut sutta lailla jo vuodesta 1988 lähtien.

Sudet aiheuttavat Portugalissa koira- ja kotieläinvahinkoja. Silti sutta arvostetaan ja sitä halutaan pääosin suojella myös vuoriston asukkaiden keskuudessa.

Iberian susia vain Espanjassa ja Portugalissa

Maan sudet ovat osa Iberian susipopulaatiota. Espanjassa susia on reilut pari tuhatta, kun Portugalissa laji on vaarantunut.

– Jos emme suojele sutta nyt ja se häviää, nuorempi sukupolvi ei tule tietämään sutta lainkaan, toteaa Beira Altan vuoristoseudulla Reboleiron kylässä asuva lammastilallinen Mario.

Mario kaitsee parisataapäistä lammaskatrasta. Hänen mielestään valtion pitäisi tehdä enemmän susien hyväksi, ja ihmisten eläinten hyväksi.

– Jotkut haluavat tappaa sudet. He eivät pidä luonnosta. Kun ihminen alkaa tuhota luontoa, tekee hän helposti pahaa myös muille ihmisille.

Laumanvartijakoiria lähes joka lampurilla

Susien hyökkäykset ovat Mariolle tuttuja. Vaikka yleensä koirat saavat sudet karkotettua, vievät sudet toisinaan voiton.

– Sudet ovat joskus hyökänneet yöllä, kun lampaat tulevat jonossa alas vuorilta. Koirat ovat silloin jonon kärjessä, ja niillä on jo kiire kotiin.

Lähes kaikilla alueen lampureilla on laumanvartijakoiria. Mariolla koiria on seitsemän, joukossa sekä laumanvartijoita että paimenkoiria. Valtiolta ei saa korvauksia kotieläimistä, jos niitä ei suojella. Korvauksia pitäisi Marion mukaan kuitenkin saada korkeammiksi.

Tällä hetkellä normaali korvaus yhdestä lampaasta on noin 100–200 euroa, mutta esimerkiksi vanhasta lampaasta saa valtiolta vain noin 15 euroa.

Vahingonkorvauksia haetaan sähköisesti verkossa, ja korvaukset maksetaan puoli vuotta, joskus jopa kaksikin vuotta, myöhässä.

– Tunnen monia, jotka eivät pyydä korvauksia lainkaan, koska se on liian vaikeaa. Minun nuorempi poikani onneksi osaa hakea korvauksia.

Korvauksia vain laumanvartija- ja paimenkoirista

Portugalissa sudet hyökkäävät eniten lampaiden ja vuohien kimppuun. Vuonna 2017 korvausta haettiin vajaasta 2 100 lampaasta ja vuohesta. Usein sudet saavat syyt niskoilleen myös kulkukoirien tekemistä hyökkäyksistä.

Vaikka Portugalissa sudet hyökkäävät myös metsästyskoirien kimppuun, valtio maksaa korvauksia vain laumanvartija- ja paimenkoirista. Vuosien 1999–2024 välillä korvausta on haettu 24 koirasta. Yhdestä koirasta korvaus on ollut vajaasta 40 eurosta noin 270 euroon.

Koirien avulla maassa metsästetään enimmäkseen kaneja ja peltopyitä. Muita metsästettäviä lajeja ovat esimerkiksi saksanhirvi, villisika ja mufloni.

Metsäpalot kurittivat tilallisia

Marion laitumet sijaitsevat pääosin vuoristossa, jossa hänellä oli valtiolta ilmaiseksi saatu sähköaita lampaiden suojana. Metsäpalot kuitenkin tuhosivat sekä aidan että laitumet, jonka seurauksena lampaiden ruoka on vähissä. Mario onkin joutunut syöttämään katrasta esimerkiksi banaaneilla.

Marion kodin ympäriltä paloi tänä kesänä maastoa yli 265 hehtaaria. Tulipalojen riehuessa ympäristössä, lammaskoirat pitivät huolen siitä, etteivät lampaat menneet tuleen.

Palot pääsivät tuhoamaan laajoja alueita, koska palomiehet suojelivat kyliä. Iso syy palojen laajuuteen ovat myös istutetut, nopeakasvuiset eukalyptuspuumetsät. Eukalyptuspuut ovat herkkiä syttymään ja palavat voimakkaasti puiden sisältämän öljyn takia.

Tuulimyllyt vievät elintilaa susilta

Susia Beira Altan vuoristoseudulla elää kolmessa laumassa. Vaikka sutta arvostetaan, tapahtuu salametsästystä myrkyttämällä ja ansoilla. Lisäksi susikantaa on leikannut elinalueiden supistuminen.

Alueella susia tutkivan João Cardoson mukaan tuulivoima vie yhä enemmän alaa susilta.

– Sudet vaihtavat aluetta, jos sinne tulee tuulimyllyjä. Suurin syy on se, että tuulivoimapuistoihin rakennetaan paljon teitä, hän kertoo.

Porton yliopistossa työskentelevä Cardoso tutkii susia riistakameroiden avulla ja kerää DNA-näytteitä niiden ulosteista. Esimerkiksi yksi Cardoson tutkimista laumoista joutui ensin siirtymään tuulivoiman takia, ja nyt maastopalot tuhosivat reviirin ydinalueita.

Elinalueiden kutistumisen lisäksi susien määrää on vähentänyt myös metsäkauriskantojen pienentyminen. Kauriskanta on nyt elpymässä siirtoistutusten ansiosta. Yhä enenevässä määrin susien ravinto koostuukin nykyään luontaisista saaliseläimistä kotieläinten sijaan.