Koko riistasektori töissä metsäpeuran hyväksi

Metsäpeuran taival suomalaisessa luonnossa on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivainen. Yksi entisaikojen merkittävimmistä riistaeläimistä metsästettiin Suomesta sukupuuttoon satakunta vuotta sitten. Laji palasi kuitenkin itärajan takaa sotien jälkeen, ja 1980-luvun taitteessa tehty palautusistutus laajensi levinneisyysaluetta Kainuusta Suomenselälle. Metsäpeurakanta kasvoi, ja lajin tulevaisuus vaikutti lupaavalta.

Tummia pilviä ilmestyi taivaalle 2000-luvun alkuvuosina. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa Kainuun metsäpeurakanta on taantunut alle puoleen vuosituhannen taitteen huippulukemista. Suomenselän osakannan kasvu on hidastunut, ja samaan aikaan eläimet ovat levittäytyneet entistä laajemmalle alueelle. Metsäpeurojen hakeutuminen uusille alueille vuodenaikaisvaellusten yhteydessä kuuluu niiden normaaliin käytökseen, mutta samalla kasvattaa esimerkiksi kannanarviointimenetelmien kehittämisen tarvetta. Muun muassa tähän vastataan Metsähallituksen Eräpalvelujen koordinoimassa MetsäpeuraLIFE -hankkeessa.

Palautusistutukset huomion keskipisteessä

Suuren yleisön mielenkiinto MetsäpeuraLIFE -hankkeessa kohdistuu erityisesti läntisessä Suomessa toteutettaviin palautusistutuksiin. Niitä varten Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin rakennettiin totutustarhat kesän ja syksyn 2017 aikana. Aitauksiin on siirretty marraskuun aikana eläintarhoissa syntyneitä vaatimia kantaeläimiksi, ja molempiin tarhoihin pyydystettiin lisäksi villejä metsäpeuroja Kuhmosta. Seitsemisen totutustarhaan tuotiin villi hirvas ja vaadin, Lauhanvuoreen siirrettiin villi hirvas. Luontoon vapautetaan tulevina vuosina totutustarhoissa syntyviä, uusiin kotimaisemiinsa leimautuneita yksilöitä.

Jälkikasvua totutustarhojen metsäpeuroille odotetaan jo ensi keväänä. Tuolloin syntyvät vasat olisivat valmiita kohtaamaan itsenäisen elämän haasteet vuonna 2019. Palautusistutukset kestävät vuoteen 2021 saakka, jonka jälkeen sekä Seitsemisen että Lauhanvuoren lähituntumassa elää toivottavasti vähintään pari -kolmekymmenpäinen metsäpeuratokka.

Lisäpotkua kannanseurantaan

Vaikka palautusistutukset saavat paljon palstatilaa, käytetään valtaosa MetsäpeuraLIFE -hankkeen resursseista muihin toimintoihin. Riistasektorin näkökulmasta suurimmat ponnistukset liittyvät kannanseurannan kehittämiseen, sekä metsäpeurakannan hoitosuunnitelman päivittämiseen hankkeen puolivälissä.

Tieto metsäpeurakannan kehityksestä perustuu pääasiassa kevättalvisiin lentolaskentoihin, jotka Luonnonvarakeskus on hoitanut mallikkaasti. Laskentojen onnistuminen ilmasta käsin riippuu kuitenkin lumiolosuhteista – mustasta maasta ei eläimiä hevillä erota. Tilannetta ei helpota Suomenselän kannan levittäytyminen entistä laajemmalle alueelle.

Luotettavien kanta-arvioiden varmistamiseksi Suomen riistakeskus on kehittämässä lentolaskentojen tueksi syyslaskentamenetelmää, joka vähentää kannanseurannan riippuvuutta sääoloista. Syksyyn ajoittuva laskenta auttaa myös arvioimaan vuosittaista vasahävikkiä ja erityisesti hävikin ajoittumista – vasatuotto itsessään tunnetaan varsin hyvin pannoitettujen vaadinten tehoseurantojen ansiosta, ja lentolaskennat puolestaan paljastavat kevättalveen saakka selviytyneiden vasojen osuuden kannasta. Syyslaskennasta saadaan uusi vasojen määrän tarkistuspiste jo olemassa olevien väliin.

Pannoitetut metsäpeurat – arvokas tiedonlähde

Luonnonvarakeskus on seurannut metsäpeurojen liikkumista ja elinympäristönvalintaa GPS-pannoilla vuodesta 2006 lähtien. Pannoitettavien eläinten määrää lisätään hankeaikana, ja tiedonkeruuta suunnataan nykyisen levinneisyysalueen lisäksi tuleville metsäpeura-alueille – osa luontoon palautettavista eläimistä saa kaulaansa seurantapannan. Pantaseuranta tuottaa arvokasta tietoa metsäpeurojen kotiutumisesta uusille alueille. Seurannoista saadaan tietoa myös metsäpeurojen kuolleisuudesta ja kuolinsyistä, ja ne auttavat kohdistamaan laskentoja oikeille alueille. Lisäksi pannoitetut yksilöt auttavat osaltaan kehittämään työkaluja metsäpeuran ja poron risteytymisen ennaltaehkäisemiseksi poronhoitoalueen etelärajalla.

Yhteistyö on onnistumisen edellytys

Pitkä ja monitahoinen hanke vaatii onnistuakseen kunnolliset taloudelliset resurssit –lyhytkestoiset hankkeet  eivät mahdollista riittävän pitkäjänteistä työskentelyä. Vähän yli viiden miljoonan euron budjetista 60 prosenttia katetaan Euroopan komission Life-ohjelman rahoituksella. Kansallisista rahoittajista merkittävin on maa- ja metsätalousministeriö. Lisäksi rahoitusta saadaan ympäristöministeriöstä ja hankekumppaneiden omarahoitusosuutena. Suomen Metsästäjäliitto tukee hankkeessa toteutettavaa vapaaehtoistoimintaa.

MetsäpeuraLIFE:n läpivieminen ei ole mahdollista ilman huolellista taustavalmistelua, eikä ilman eri tahojen aitoa halua työskennellä lajin hyväksi. Erityisen ilahduttavaa on, että hankkeessa on mukana riistasektorin toimijoiden lisäksi useita muita hankekumppaneita, joilla kaikilla on oma, tarkkaan harkittu palasensa kokonaisuudessa. Näin varmistetaan, että käytössä on paras mahdollinen asiantuntijuus paremman tulevaisuuden rakentamiseksi metsäpeuralle.

Hankekumppanit

• Liikennevirasto
• Luonnonvarakeskus
• Metsähallitus Eräpalvelut
• Metsähallitus Metsätalous Oy
• Korkeasaaren eläintarha
• Paliskuntain yhdistys
• RanuaZoo
• Suomen riistakeskus
• WWF Suomi
• Ähtäri Zoo

Lisätietoa hankkeesta hankesivulta

Milla Niemi, suunnittelija Metsähallitus

Sakari Mykrä, projektipäällikkö Metsähallitus