Käytännönläheistä työtä petovahinkojen parissa

Sudet ja muut suurpedot herättävät huolta kotieläintilallisissa ja aiheuttavat laidunkaudella vahinkoja etenkin lammastiloilla. Vahinkojen ennaltaehkäisy edellyttää yhteistyötä paikallisten kanssa. SusiLIFE-hankkeen suunnittelijat jalkautuivat kesällä kotieläintiloille.

TekstiJaakko Alalantela, Pekka Uuksulainen, Mari Tikkunen Kuva Jaakko Alalantela
Julkaistu4.12.2020

Suomen riistakeskuksella työskentelee kolme SusiLIFE-hankkeen suunnittelijaa. Tässä artikkelissa he kertovat, miten ensimmäinen vuosi tehtävässä on sujunut. Suunnittelijoiden työ perustuu yhteistyöhön paikallisten tilallisten ja petoyhdyshenkilöiden kanssa.

Vuotta varjosti koronapandemia, jonka alettua suunnitellut tilaisuudet jouduttiin pääosin perumaan tai siirtämään webinaareiksi. Poikkeusoloista huolimatta tilavierailuja saatiin järjestettyä turvallisesti.

Yhteistyötä petoyhdyshenkilöiden kanssa Itä-Suomessa

Pekka Uuksulaisen toimialueena on Pohjois-Karjala ja Kaakkois-Suomi. Alkuvuodesta Uuksulainen kiersi riistanhoitoyhdistysten kokouksissa ja koulutuspäivillä kertomassa hankkeesta ja tutustumassa paikallisiin toimijoihin.

Helmi-maaliskuun suunnittelija vietti pitkälti maastossa keräten DNA-näytteitä yhdessä petoyhdyshenkilöiden ja Luken työntekijöiden kanssa. Palkkatyönä suoritettavaa keräystä suunnattiin valtakunnan rajan läheisille korpialueille, joissa ei talvisin ole juuri muuta liikennettä.

Kesällä ja syksyllä työn painopiste siirtyi tuotantoeläintilojen suojaukseen. Hän konsultoi tilallisia puhelimitse ja tilakäynneillä. Tiloille toimitettiin myös petoaitaa ja pikatoimituksena väliaikaista sähköistettyä verkkoaitaa. Riskilaitumille asennettiin lähettäviä riistakameroita, joiden avulla voidaan havaita, jos laitumen ympäristössä liikkuu suurpetoja.

Varsinaisen työnsä ohella Uuksulainen on myös havainnoinut petoyhdyshenkilöiden kanssa alueelle syntyneitä uusia susipentueita.

 

Lammastilat teettivät työtä lännessä

Pohjanmaalla suunnittelijan pestiä hoitaa Jaakko Alalantela, jonka toimialue on läntinen Suomi. Kuten Uuksulaisen, myös Alalantelan alkuvuosi kului DNA-keräyksen parissa.

Länsi-Suomessa työtä on leimannut uusien susireviirien syntyminen ja suuri lammastilojen määrä. Nämä ovat lisänneet tarvetta vahinkojen ennaltaehkäisylle. Vuosittain tapahtuvien tuotantoeläinvahinkojen, erityisesti lammasvahinkojen ennaltaehkäisyä pyrittiin parantamaan toimiviksi todetuilla menetelmillä, kuten petoaidoilla.

Alalantela asensi riistakameroita laitumille tehostamaan valvontaa ja keräämään tietoa suurpetojen liikkeistä. Erään kesällä petoaidatun laitumen läheisyydestä saatiin kuva sudesta useana yönä. Laidunnus kohteella sujui ilman vahinkoja, joten petoaidan toimivuudesta ei jäänyt epäilyksiä.

Myös uusia suojauskeinoja kokeiltiin. Akuutteja kohteita suojattiin sähköistetyllä verkkoaidalla. Kokemukset verkkoaidasta osoittavat pystytyksen olevan nopeaa ja antavan hyvän väliaikaisturvan. Tilanteissa, joissa petovahingon riski oli suuri, asennettiin myös riistakameroita, joiden avulla estettiin ainakin yksi vahinko. Laitumelle asennettu riistakamera lähetti kuvan sudesta, jolloin lampuri meni välittömästi paikalle tarkkailemaan tilannetta, eikä vahinkoa sattunut.

Vahinkoja Länsi-Suomessa tapahtui erityisesti lammastiloilla. Alalantela oli yhteydessä useimpiin vahinkotiloihin ja tarvittaessa kävi paikan päällä. Vahinkopaikalla arvioitiin yhdessä riistanhoitoyhdistyksen edustajan kanssa, mikä tai mitkä eläimet olivat vahingon aiheuttajia. Vahingonkärsijän kanssa arvioitiin, miten tilalla voisi tulevaisuudessa ennaltaehkäistä vahinkoja.

Kainuussa tilojen suojaus on hyvällä tasolla

Pohjoisessa suunnittelijana toimii Mari Tikkunen, jonka suunnittelijan tehtävien lisäksi piti kiireisenä hankekoordinaattorin sijaisuus. Tikkusen toimialueena on Kainuu ja Pohjois-Savo.

Myös Tikkunen osallistui talvella DNA-näytteiden keräämiseen rajan pinnassa Kuhmossa. Näytteiden osalta tuleva talvi tulee hänen toimialueellaan olemaan edellistä vilkkaampi, sillä uusia DNA-näytekerääjiä on kartoitettu Kainuusta ja Pohjois-Savosta, ja kiinnostusta näyttää olevan.

Tikkusen tilavierailut keskittyivät Pohjois-Savoon sekä Pohjois-Karjalaan. Kainuussa petoaitoja on myönnetty aiempina vuosina runsaasti ja kotieläinvahingot ovat vähentyneet, eikä tarve uusille aidoille ole ollut yhtä suuri kuin muilla alueilla.  Pohjois-Karjalassa suunniteltiin yhdellä kohteella vesistöaitaa, jonka tarkoitus on estää petoja uimasta laitumelle.

Uusia keinoja kokeiluun laidunkaudelle 2021

Suunnittelijoiden työ jatkuu. Talvella 2020–2021 he keskittyvät DNA-näytekeräykseen ja petoyhdyshenkilöverkoston tukemiseen. Suunnittelijat ovat myös mukana päivittämässä näihin tehtäviin liittyvää koulutusmateriaalia ja lisäksi he koostavat opasta eri tavoista suojata kotieläimiä suurpedoilta.

Laidunvuoteen 2021 on jo valmistauduttu. Kesällä tilavierailujen yhteydessä etsittiin tiloja, jotka ovat halukkaita kokeilemaan uusia vahinkojen ennaltaehkäisykeinoja, kuten valo- ja äänikarkotteita. Yksi kiinnostava kokeilu on GPS-pantojen käyttö lampaiden seurannassa suurilla maisemanhoitolaitumilla. Tavoitteena on havaita lampaiden epätavallinen liikkuminen, jolloin voidaan epäillä, että paikalla on suurpeto.

Kehitystyö koirien suojaamiseksi susilta käynnistyy ensi vuoden aikana. Aiheesta on kuultu keskeisiä sidosryhmiä ja kilpailutus hankintatyöstä on käyty kesän aikana. Yhteistyökumppani kehitykseen valitaan vuoden loppuun mennessä.

SusiLIFE-hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Itä-Suomen poliisilaitos ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri.

Hanketta rahoittavat Euroopan unionin LIFE-ohjelma, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja toteuttavat organisaatiot. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry rahoittaa kotieläinten suojaamista ja vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia toimenpiteitä.

Lisää tietoa hankkeesta.

Jaakko Alalantela suunnittelija, Pekka Uuksulainen suunnittelija, Mari Tikkunen erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit