DNA-keräys oli riistahallinnon yhteisponnistus
Syksyn ja talven aikana toteutettu suden DNA-keräys oli vapaaehtoistyön voimannäyte. DNA-näytteitä kerättiin helmikuun loppuun mennessä yhteensä 1 372 kappaletta. Ison osan työstä tekivät vapaaehtoiset.
DNA-tiedot yhdessä susihavaintojen kanssa muodostavat Luonnonvarakeskuksen tuottamalle vuosittaiselle suden kanta-arviolle vahvan aineistopohjan. Viime talvi oli ensimmäinen, jona suden DNA-näytteiden keräystä pyrittiin kohdistamaan alueellisten keräysalueiden sijaan kaikilla poronhoitoalueen ulkopuolisille lauma- ja parireviireille.
Kanta-arvion aineistojen kerääminen on riistahallinnon yhteinen projekti. Suomen riistakeskus avustaa Luonnonvarakeskusta DNA-keräysverkoston luomisessa ja vapaaehtoiset petoyhdyshenkilöt ja DNA-näytekerääjät keräävät merkittävän osan arviossa käytettävistä aineistoista.
DNA-näytekeräyksellä saadaan susista tietoa, jota ei millään muulla menetelmällä ole saatavissa. Ulosteista saatavasta DNA:sta pystytään tunnistamaan susien pari- ja laumareviirit ja niillä eläviä yksilöitä. Susilaumojen määrä puolestaan kertoo, kuinka elinvoimainen Suomen susikanta on. Tietoa susikannan elinvoimaisuudesta käytetään muun muassa kannanhoidon suunnittelun perustana.
Ennätyksellinen määrä DNA-näytteitä
Kerättyjen suden DNA-näytteiden taustatietojen tarkistus on loppusuoralla. Näytteitä kerättiin 1.8.2020-28.2.2021 yhteensä 1 372 kappaletta. Lopullinen näytemäärä vielä hieman kasvaa, koska maaliskuun aikana tehtiin täydentäviä keräyksiä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen henkilöiden toimesta. Tällä hetkellä näytteitä analysoidaan Turun yliopistossa Evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa.
DNA-keräyksen tuloksia hyödynnetään kanta-arvion koostamisessa rinnan Tassuun kirjattujen susihavaintojen kanssa. DNA-tulokset julkistetaan alkukesällä riistahavainnot.fi-sivustolla suden kanta-arvion julkaisun yhteydessä.
Tulevaisuuden menetelmä
Susien DNA-näytekeräys jatkuu tulevana talvena. Keräys kohdennetaan talven 2020–2021 reviiritietojen ja tulevan syksyn Tassu-kirjausten perusteella lauma- ja parireviireille.
DNA-seurantaa kehitetään SusiLIFE-hankkeessa, jota toteuttavat Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Itä-Suomen poliisilaitos ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri.
