Riistametsänhoidossa on tärkeä välttää liikaa siistimistä. Taimikonhoidossa tulee säästää linnuille suojaa.

Videot opastavat riistametsänhoidon perusteisiin

Hämeen ammattikorkeakoulun ja Suomen riistakeskuksen yhteisprojektissa metsätalousinsinööriopiskelijat näyttävät Evon opetusmetsässä, miten metsäkanalinnut otetaan huomioon talousmetsien hoidossa.

Teksti Mirja Rantala Kuvat Tero Salmela

Julkaistu7.9.2022

Hämeen ammattikorkeakoululla (HAMK) Evolla riistaopetuksella on pitkät perinteet. Viime vuosina lehtori Miika Näsi on ottanut riistan vahvasti mukaan opetukseen. Riistametsänhoito on mukana useammassa vaiheessa metsätalousinsinööriopintoja.

– Metsänomistajilla on metsiensä hoidolle monenlaisia tavoitteita. Monimuotoisuus ja riista kiinnostavat yhä enemmän. Tulevia ammattilaisia opetetaan huomioimaan myös ne, Näsi perustelee.

Opiskelijat kertovat riistametsänhoidon toistuvan opintojen eri vaiheissa. Videoilla esitellyt aiheet olivat heille ennalta tuttuja. Kolmannen vuoden opiskelija Auli Vesamäki arvioi riistametsänhoidon opetuksen Evolla olevan hyvällä tolalla.

– Riista-asiat kiinnostavat opiskelijoita. Myös heitä, joilla ei ole riistasta aikaisempaa kokemusta, Näsi arvioi opiskelijoiden suhtautumista aiheeseen.

Riistametsänhoito on helppoa

Riistametsänhoidolla tarkoitetaan talousmetsien hoitoa, jossa otetaan metsäkanalinnut ja muu riista huomioon.

– Riistametsänhoito perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja on yksinomaan maanomistajan valinta, Näsi korostaa.

Hän uskoo vapaaehtoisuuden ja vähäisten kustannusten motivoivan maanomistajia.

Hyvä riistametsä tarjoaa metsäkanalinnuille ravintoa ja suojaa. Kanalinnut menestyvät sekametsässä, jossa puuston koko ja tiheys vaihtelevat. Ihanne on vähintään kolmen puulajin metsä, jossa on runsaasti aluskasvillisuutta, riistatiheikköjä ja säästöpuuryhmiä.

Riistametsänhoidon menetelmät ovat metsänomistajille vapaaehtoisia. Ne on kehitetty yhdessä metsäammattilaisten kanssa, eikä niiden noudattaminen estä puuntuotantoa tai aiheuta metsänomistajille merkittäviä lisäkustannuksia.

– Riistametsänhoito on kohtuullisen yksinkertaista ja menee hyvin yhteen hyvän metsänhoidon suositusten kanssa. Se ei vaadi kommervenkkeja ja on myös hyvää monimuotoisuuden hoitoa, tiivistää Vesamäki.

Toisen vuoden opiskelija Reetta Huovinen osallistui ennakkoraivauksen kuvauksiin metsurina. Kuvauksia varten raivattava alue jaettiin kahtia. Toisella puolella työ tehtiin riistaa huomioiden näkemäraivauksena ja toisella totaaliraivauksena kaikki alikasvillisuus poistaen.

– Raivaaminen riista huomioiden on jopa helpompaa kuin totaaliraivaus, koska raivausjäljen ei tarvitse olla niin tarkkaa, Huovinen arvioi.

Jätkä-koira osallistui kuvauksiin eri-ikäisen metsän kohteella. Koirien saapuminen maastoon toi päiviin ripauksen lisää iloa.

Videot tiivistävät tärkeimmät opit

Videot kuvattiin Evon opetusmetsän kohteilla, joissa on toteutettu riistametsänhoitoa. Opiskelijat esiintyivät videoiden tähtinä. He kertoivat asiantuntijoina ohjeita riistametsänhoidon toteuttamisesta sekä tekivät käytännön työt raivaussahojen ja metsäkoneen puikoissa.

Näsi uskoo opetusvideoille olevan tarvetta, vaikka aiheesta löytyykin jo paljon materiaalia.

Videot käsittelevät riistametsänhoidon keskeisiä aiheita. Videoita käytetään HAMKin ja Suomen riistakeskuksen koulutuksissa ja viestinnässä. Lisäksi ne ovat kaikkien vapaasti katsottavissa Riistainfo.fi -sivustolla.

Yhteistä oppimista

Myöhäinen ja runsasluminen kevät asetti kuvauksille omat haasteensa, mutta kolmessa kuvauspäivässä saatiin purkkiin koulutusvideoihin tarvittavat otot.

– Yhteistyö opiskelijoiden kanssa oli välitöntä ja helppoa. Kaikki suhtautuivat projektiin innostuneesti, eikä kuvauksista puuttunut naurua. Tekemisen kannalta oleelliseen keskityttiin, mutta muuten kuvauspäivät sujuivat rennoissa tunnelmissa, kuvaamisesta vastannut audiovisuaalinen suunnittelija Tero Salmela kertoo.

Videoprojekti oli uuden opettelua koko tiimille. Kameran edessä esiintyminen on jännittävää, vaikka aihe olikin opiskelijoille tuttu ja hyvin hallinnassa.

– Parasta kuvauksissa on ollut verkostoituminen ja mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa, kuvauksiin osallistunut opiskelija Merianna Kuukka sanoo.

Myös Vesamäki kertoo keskustelun asiantuntijoiden kanssa olleen antoisaa. Maastokohteet toivat keskusteluun konkretiaa ja kohteita pyrittiin katsomaan riistan silmin. Yhdessä pohdittiin, mikä luo suojaa ja millaisessa maastossa linnut viihtyvät.

– Ennakkoraivauskohteella konkretisoitui näkökulmien erot. Kaksi asiantuntijaa näkee eri tavalla, mikä on sopiva raivaustiheys, Vesamäki pohtii.

Kuvaukset maastossa herättivät paljon keskustelua niin opiskelijoiden kuin kuvausten järjestelyihin osallistuneiden ammattilaisten kesken. Kaikki kuitenkin uskoivat riistan ja monimuotoisuuden yhä paremmin huomioivalla metsänhoidolle olevan kysyntää tulevaisuudessa.

Videot ovat kaikkien vapaasti katsottavissa Riistainfo-sivustolla.

 

Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastista lehtori Miika Näsin ajatuksia riistan huomioimisesta metsätaloudessa ja metsäalan opetuksessa.

Lisää samasta aiheesta

Pennusta pyytökoiraksi – osa 1

Pentulaatikosta uuteen kotiin

30.8.2022
Metsästäjän varusteet

Hirvieläinten kaaveet

30.8.2022