Uutta suden DNA-näytekeräyksessä

Tällä keräyskaudella otetaan käyttöön rekisteröityminen kaikille vapaaehtoisille kerääjille. Rekisteröitymisessä on useita hyötyjä kerääjille.

– Rekisteröityneet kerääjät saavat ohjeita ja tietoa keräyksen kulusta suoraan sähköpostiin. Aikaisemmin tietoa välitettiin vain keräysvastaaville, nyt tärkeät asiat tavoittavat kerääjät suoraan, kertoo tutkimusmestari Jaakko Alalantela Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Rekisteröityminen on syytä tehdä heti keräysajan alettua joulukuun alussa, vaikkei näytteitä vielä olisikaan kerätty. Tällöin ohjeet ja väliaikatiedot keräyksen etenemisestä tavoittavat kerääjän viiveettä. Rekisteröitymisen myötä jokainen saa oman kerääjätunnuksen. Jokaiselle keräyskaudelle rekisteröidytään erikseen.

Metsästys vaikuttaa keräysajankohtaan

Kiintiömetsästysalueilla näytteiden kerääminen alkaa vasta 1.1.2027.

– Kiintiöpyynnin alueelta saaliiksi saaduista susista toimitetaan kudosnäyte, joten ulostenäytteitä ei ole pyynnin aikana tarpeen kerätä. Pyynnin jälkeiset näytteet ovat taas painoarvoltaan tärkeitä, jotta voidaan tunnistaa mitä ja minkä verran susia alueelle jäi, toteaa erikoistutkija Mia Valtonen Lukesta.

Kaiken DNA-keräyksen aloituksen myöhentäminen marraskuulta joulukuulle mahdollistaa tehokkaan analyysin tärkeimmille näytteille.

– Keräysaikaa myöhentämällä pystytään kohdentamaan analysointiresurssit tärkeimpiin eli tammi-helmikuussa kerättyihin näytteisiin, jotka antavat parhaan kuvan susikannasta kanta-arvion ajankohtaa ajatellen, Valtonen jatkaa.

Myös muilla alueilla keräyksen painopiste on vuodenvaihteen jälkeisessä ajassa, jotta tiedot ovat mahdollisimman tuoreita susikanta-arviossa. Se kuvaa aina maaliskuun tilannetta.

Ennen keräysaikaa kerättyjä näytteitä ei hyväksytä analyysiin. Poikkeuksena ovat koirasusiepäilyt, joiden analyysitarpeen arvioi riistakeskus.

Sähköinen tallentaminen tuo tiedon heti kaikkien saataville

Tälläkin kaudella panostetaan siihen, että mahdollisimman suuri osa näytteiden tiedoista tallennettaisiin sähköisesti. Jokainen rekisteröitynyt kerääjä saa ohjeet sähköpostitse sähköiseen tallentamiseen. Asia käydään läpi seikkaperäisesti myös kaikille avoimen DNA-kerääjäkoulutuksen tallenteella, joka löytyy Luonnonvaratieto-sivustolta ja Luken Youtube-kanavalta.

Sähköisesti kirjatut näytteet päivittyvät välittömästi Luonnonvaratiedon karttapalveluun. Kartalla 5 x 5 km ruudut kertovat, kuinka monta näytettä alueelta on kirjattu sähköisesti.

Sähköisen kirjauksen lisäksi tulee kirjata näytepussissa olevaan tarralappuun tiedot (kerääjän nimi, puhelinnumero, keräyspäivä ja koordinaatit).

Tavoitteet ennallaan

Tälläkin kaudella tavoitteena on riittävä näytteiden kattavuus. Parireviiriltä tavoitellaan kymmentä näytettä, laumareviiriltä kahtakymmentä. Ylikeräämistä on syytä välttää. Pienempikin näytemäärä riittää, kunhan näytteet ovat hyvälaatuisia ja alueelta on riittävä määrä myös Tassu-kirjauksia.

– Kattavat Tassu-havainnot auttavat DNA-kerääjiä suuntaamaan keräystä sinne, missä on tehty havaintoja. Tassu-havaintoja on tärkeää kirjata metsästysvuoden alusta lähtien, mutta erityisen tärkeää se on DNA-keräyksen aikana, muistuttaa Valtonen.

Näytteiden laatuun on syytä kiinnittää huomiota: jotta näytteestä saadaan analysoitua DNA:ta, sen on oltava riittävän tuore ja pakkaskelillä kerätty. Myös lajintunnistustaitoa kannattaa pitää yllä, jotta eteenpäin kulkeutuisi mahdollisimman vähän muiden lajien näytteitä.