Uusia mahdollisuuksia riistan- ja luonnonhoidolliseen pellonkäyttöön

Ekojärjestelmän monipuoliset mahdollisuudet

Monimuotoisuuskasvien uudet perusehdot pähkinänkuoressa

• Kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty koko kalenterivuoden ajan
• Ei saa perustaa suorakylvämällä nurmeen
• Peltoa saa muokata vain kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä
• Saa lannoittaa vain kylvön yhteydessä
• Kasvusto on kylvettävä joko tuenhakuvuonna tai edellisenä syksynä syyskylvöisillä kasveilla
• Viljelymuistiinpanoihin kirjataan seoksen kasvilajit ja -osuudet
• Kasvuston saa lopettaa lokakuun alusta alkaen
• Niitto sallittu kasvuston pääasiallisen kukinnan jälkeen, kuitenkin aikaisintaan 1. elokuuta
• Tarkista sallittujen ja vaadittujen kasvien listat tukien hakuoppaasta tai osta valmis tukiehdot täyttävä seos

Riistakasvien tarkemmat ehdot

• Kasvusto on kylvettävä vähintään kahden kasvin tai kasviryhmän siemenillä. Huom. Viljaa, heinäkasvia tai apilaa sisältävä seos vaatii aina lisäksi kolmannen kasvin, joka ei ole joku edellä mainituista
• Ei saa perustaa vilkasliikenteisten teiden läheisyyteen. Etäisyys vähintään 50 metriä tiehen, missä liikkuu yli 3 000 autoa vuorokaudessa
• Riistakasveilla kylvetyn kasvuston voi korjata riistan ruokintaa varten, mikä on poikkeus monimuotoisuuskasvien perusehdoista

Monipuolisia riistapeltoja

• Tukiehtojen ja valvonnan suhteen turvallinen seos: Vilja + nurmikasvi/kaalikasvi vihreäksi syötäväksi + kukkiva kasvi maiseman ja pölyttäjien piristykseksi
• Rypsiä, rapsia, kaaleja, nauriita tai muita kirppatuhoille alttiita kasveja kannattaa kylvää vasta kesäkuun loppupuolella, kun pahin kirppa-aika on ohi
• Ensi vuoden viherlannoitusnurmen voi perustaa riistakasvustoon. Vilja ja esimerkiksi auringonkukka ja sekaan viherlannoitusnurmeksi kelpaava vähintään neljän eri kasvilajin seos
• Riistakasvustot kannattaa säilyttää seuraavaan kevääseen, jolloin alasta saa myös talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuen

Pölyttäjähyönteis- ja maisemapelloilla värikästä riistanhoitoa

• Pölyttäjille mettä ja siitepölyä tarjoavat sekä ihmissilmää hivelevät pellot ovat sopivilla kasveilla kylvettynä täysin toimivia riistan ruokailu- ja suojapaikkoja

Niitty- ja peltolintukasvit tarjoavat kahden vuoden täyden tuen yhdellä kylvöllä

• Niittykasvit pärjäävät parhaiten kuivilla ja heikkotuottoisilla mailla, joilla hyvän sadon saaminen on epävarmaa
• Peltolintukasvien seoksiin voi niittykasvien lisäksi sekoittaa tukioppaassa lueteltujen kasvien täydennykseksi enintään 50 kg/ha viljoja siemenravintoa tarjoamaan

Viherlannoitusnurmet

Maalaismaiseman eläimet tarvitsevat ruokaa ja suojaa. Suoja korostuu alkukesän pesimäaikaan, ja sitä viherlannoitusnurmet tarjoavat. Tutustu tarkemmin tukiehtoihin yksityiskohtien osalta.

VINKKI:

Viherlannoitusnurmen hoitoniitto loppukesällä tarjoaa maittavaa odelmaa pitkälle syksyyn. Toisen tai kolmannen vuoden viherlannoitusnurmen saa päättää kasvinsuojeluaineilla 1.8 alkaen, jos alalle kylvää syyskylvöisiä kasveja – esimerkiksi seuraavan kesän riistakasvuston.

Luonnonhoitonurmet

Luonnonhoitonurmet soveltuvat hyvin kasvukunnoltaan heikkojen peltojen riistanhoidoksi. Elokuun lopun tai syyskuun alun maisemissa toteutettu hoitoniitto uudistaa kasvustoa, joten maittavaa odelmaa on pitkälle syksyyn. Niitetyn heinän voi myös paalata talteen riistan ruokintaa varten.

VINKKI:

Paalattu luonnonhoitopeltojen heinä on luontaista sapuskaa pienten hirvieläinten ja jänisten talviruokintaan.

Monimuotoisuuskaistoja maisemaan

Uusia mahdollisuuksia harkittavaksi erityisesti isommilla peltoaukeilla, missä esimerkiksi peltopyylle on rajallisesti suojaa saatavilla.

Peruslohkon reunoja kiertävä ja satokasvin alaan kuuluva monimuotoisuuskaista saa olla keskimäärin enintään 4 metriä leveä. Metrin lisäys aiempaan antaa paremmat mahdollisuudet oikoa satokasvin viljelyalaa vaihtelevan levyisellä reunakaistalla.

Monimuotoisuuskaista voi olla yksi- tai monivuotinen kukka- tai nurmikasvusto. Edellisvuonna kylvetty kasvusto voi tarjota keväisin kipeästi kaivattua pesimäsuojaa toukotöiden aikaan.

Kukkakaistoilla voi myös tehdä maaseudun pr-työtä! Ne näkyvät kauas, ovat ilo silmälle ja tarjoavat elinympäristöä riistan lisäksi pölyttäjille, pikkulinnuille ja valtavalle määrälle muuta lajistoa.

Tuulensuojakaista – suojaa peltoriistaa tuulelta, sateelta ja pedoilta

Puiden ja pensaiden taimet on istutettava peruslohkon reunalle myötäillen sen muotoa ja istutusalueen kokonaisleveys saa olla enintään 2 metriä. Kasvusto pitää olla istutettu. Luontainen ojassa tai pientareella kasvava pusikko ei kuulu peltolohkon alaan.

Tuulensuojakaistan saa perustaa lohkon reunoille, jotka eivät rajoitu metsään. Tukihakemuksella ilmoitetaan todellinen viljelykasvi. Lisäksi ilmoitetaan, jos on tehty tuulensuojaistutuksia.

Peltometsäviljely, tuulensuojakaistat, on Suomessa uusi asia. Esimerkiksi Tanskassa ja Irlannissa peltolohkoja kiertävät puu- ja pensasrivit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Isommilla peltoaukeilla pensaskaistat tarjoavat elinympäristöä riistan lisäksi pölyttäjille ja petohyönteisille. Tuulensuojakaistat saattavat olla viljelijälle taloudellisesti kannattava investointi paremman pölytyksen ja luonnon oman tuholaistorjunnan kautta.

VINKKI:

Tuulensuojaistutukset ovat pitkäjänteinen investointi peltoriistan hyvinvointiin.