Suunnittelun suhinaa SOTKA-kosteikoilla
Keväällä käynnistynyt SOTKA-hanke on ottanut ensimmäiset siiveniskunsa turvatakseen taantuvia vesilintukantoja. Suunnitteluun on tällä hetkellä valikoitunut 28 kosteikkokohdetta, noin 300 hehtaaria eri puolilta Suomea. Kunnostukset on jo aloitettu ensimmäisillä kohteilla.
Kolmevuotisen hankkeen tavoitteena on kunnostaa vähintään 40 kosteikkoa, yhteispinta-alaltaan yli 400 hehtaaria.
– Olemme saaneet monta hyvää kohdehakemusta, ja on ilahduttavaa, miten paljon eri tahot ovat valmiita tekemään kosteikkoluonnon puolesta, kertoo hankkeen suunnittelija Holtti Hakonen.
Maanomistajien tuki on ehdoton edellytys kosteikkohankkeeseen osallistumiselle. Kosteikon rakennustyöt pyritään tekemään mahdollisimman kustannustehokkaasti, jolloin saadaan perustettua ja kunnostettua isoja pinta-aloja ja paikallisten omarahoitusosuus jää pieneksi. Tämä tarkoittaa, että hankkeessa pyritään suosimaan padottamalla toteutettavia kohteita, jolloin kaivutyöt jäävät maltillisiksi. Omarahoitusosuuteen voidaan laskea mukaan talkootyö sekä esimerkiksi paikallisten yritysten sponsorointi.
– Hyviä kohde-esityksiä tarvitaan edelleen lisää. Toivottavasti mahdollisimman moni heräisi miettimään, löytyisikö esimerkiksi oman seuran mailta kosteikoksi sopiva alue, josta voisi kunnostamalla saada todellisen luonnonkeitaan. Soveltuvimmat kohteet valitsemme toteutukseen. Valintakriteereihin voi tutustua kosteikko.fi-sivulta, Hakonen jatkaa.
SOTKA-kosteikoilla sitoudutaan alueen aktiiviseen hoitoon. Pyytämällä vieraspetoja, metsästämällä maltillisesti sekä niittämällä rantoja sekä ruovikoita annetaan kuoriutuville poikasille parhaat eväät nousta siivilleen. Lisäksi kohteisiin perustetaan viralliset lintulaskentapisteet, jotta toimenpiteiden vaikutusta voidaan seurata.Mukaan voi ehdottaa myös kokonaan metsästykseltä rauhoitettuja kohteita tai alueita.
Kosteikoilla viihtyvät muutkin
Kosteikkoja kunnostamalla lisätään laajasti luonnon monimuotoisuutta, sillä niistä hyötyvät sorsalintujen lisäksi myös muut linnut, nisäkkäät, sammakkoeläimet ja hyönteiset. Kosteikko toimii luonnostaan valumavesien puhdistajana pienentämällä maatalouden sekä metsäojitusten aiheuttamaa ravinne- ja kiintoaineskuormitusta. Mitä useampi kosteikko valuma-alueella on, sen puhtaampaa vettä virtaa jokia myöten Itämereen.
Lisäksi kosteikot monipuolistavat maisemaa ja tarjoavat mahdollisuuksia metsästykseen ja luonnon tarkkailuun. Huippuluokan poikue-elinympäristö ja syksyn paras jahtipaikka eivät välttämättä sijaitse samassa osoitteessa. Mukaan voi ehdottaa monenlaisia kohteita, jotka voidaan kunnostaa kosteikoksi patoamalla.
Lisätietoja:
www.kosteikko.fi ja www.facebook.com/SOTKAkosteikot
Elina Sorvali, suunnittelija, puh. 029 431 2118 (Etelä-Häme, Pohjois-Häme, Keski-Suomi, Satakunta, Pohjois-Savo)
Lauri Laitila, suunnittelija, puh. 029 431 2119 (Varsinais-Suomi, Uusimaa, Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala)
Holtti Hakonen, suunnittelija, puh. 029 431 2268 (Lappi, Oulu, Kainuu, Pohjanmaa, Rannikko-Pohjanmaa)
