Sotka siivilleen ja sorsakannat nousuun!
Metsästäjien luonnonhoito mukana hallitusohjelmassa

Suomen riistakeskuksen luonnonhoitohankkeet ovat lisänneet metsästäjien luonnonhoitotyön yhteiskunnallista arvostusta. Hallitusohjelmassa osoitettiin riistaelinympäristöjen hoitoon ensimmäistä kertaa miljoonaluokan rahoitus. Kadonneita kosteikoita kunnostetaan ja kosteikkojen ”gangstereita” eli minkkiä ja supikoiraa kuritetaan, riistan vuoksi.

TekstiJarkko Nurmi ja Mikko Alhainenkuva Ari Seppä

Hallitusohjelman mukaisesti aloitetaan kaksi hanketta, joiden avulla eri hallinnonalojen voimat yhdistetään vesilintujen parhaaksi ja kokonaisvaltaisen hoidon järjestämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankkeella ennallistetaan ja luodaan uusia sorsavesiä sekä tehostetaan vieraspetojen pyyntiä arkiluonnossa. Ympäristöministeriön HELMI-ohjelmarahoituksella aloitetaan muun muassa luonnonsuojelualueiden vieraspetojen suunnitelmallinen pyynti. Tahtotila ja tavoite on yhteinen – elinvoimaiset vesilintukannat.

Suomen riistakeskus sai helmikuussa 1,3 miljoonan euron hankerahoituksen kosteikkojen kunnostamiseen ja noin 300 000 euron rahoituksen vieraspetojen tehopyyntimallien kehittämiseksi saaristossa ja sisämaassa.

Metsästäjiä tarvitaan myös luonnon­suojelualueiden hoidossa

Ympäristöministeriön HELMI-ohjelma antaa mahdollisuuksia luonnonsuojelualueiden tehokkaampaan hoitoon. Suomen riistakeskus on jo pitkään tarjonnut oman vaihtoehtonsa suojelualueiden luonnon hoitoon vieraspetojen pyynnin osalta.

Metsästystä tarvitaan myös suojelualueilla ja niiden hoidosta saadaan paljon tehokkaampaa, kun maanomistajat ja paikalliset metsästäjät ovat osa toimintaa. Tämä säästää myös valtion varoja ja lieventää suojeluun liittyvää konfliktia. Monien suojelualueiden luonto on kärsinyt kategorisista metsästyskielloista, rahoituksen ja vaihtoehtojen puutteesta. HELMI-ohjelman puitteissa on tarkoitus kunnostaa noin 80 lintuvettä ja vieraspetojen pyyntiä rahoitetaan jatkossa osana luonnonsuojelua.

Metsästäjä ja maanomistaja – kunnosta kosteikkosi!

Suomen riistakeskukseen on SOTKA-hankerahoituksen turvin palkattu maaliskuun alussa kolme kosteikkosuunnittelijaa. Heidän yhteystietonsa löytyvät netistä osoitteesta www.kosteikko.fi.

Kosteikkosuunnittelijat auttavat metsästysseuroja ja maanomistajia kunnostamaan kosteikkoja antamalla tarvittavaa suunnittelu- ja rahoitusapua hankkeiden toteuttamiseen. Työssä noudatetaan riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeen (2010-2015) hyviksi havaittuja toimintamalleja. Oheisessa tietolaatikossa on ohjeet, miten heidän palveluitaan pääsee hyödyntämään.

Metsästäjien luonnonhoitotyötä tuetaan maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankkeessa voimallisesti ja on hienoa huomata, että työ on noussut myös yhteiskunnalliseen keskusteluun ja arvostukseen. Luonnon monimuotoisuuden hoitamisessa metsästäjät ovat Suomen kärkijoukko ja heillä on joukkueena metsästysseura jokaisessa maalaiskylässä.

Metsästäjillä ja maanomistajilla on joukkovoimansa ja hyvän yhteistyönsä ansiosta mahdollisuus tehdä tuloksellista käytännön työtä monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi. Ryhdytään heti työhön – kautta Suomen. 

Hyviä kohteita haussa

Esitä kohdettasi mukaan ja tutustu hankkeen toimintamalliin ja pelisääntöihin osoitteessa www.kosteikko.fi.

Tavoitteena on auttaa maanomistajia, metsästäjiä ja muita kiinnostuneita tahoja kunnostamaan soveltuvia kosteikkoja hyviksi vesilintujen poikue-elinympäristöiksi. Pääkunnostusmenetelminä ovat patoaminen ja vedenpinnan nosto, niitto, raivaus, laidunnus sekä vedenpinnan säätely. Kosteikoilla tulee sitoutua kestävään metsästykseen, pienpetopyyntiin ja kohteen hoitoon.

Kaikkien alueen omistajien sekä muiden paikallisten toimijoiden yksimielinen tuki on edellytys hankkeeseen mukaan pääsemiselle. Paikallinen omarahoitusosuus koskee käytännön kunnostustöitä ja materiaaleja, ja sitä voi kattaa myös talkootyöllä sekä muulla yksityisellä tai yritysten sponsorirahoituksella.

Omarahoitusosuus sovitaan tapauskohtaisesti 25–75 prosenttiin. Hanke kattaa kohteiden suunnittelu- ja työnjohtokulut. Mahdollisten vesilain mukaisten lupien kuluista sovitaan tapauskohtaisesti.