SOTKA-hanke alkaa

Massiivinen yhteisponnistus vesilintujen hyväksi

Maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankkeessa tehdään kosteikoita, rakennetaan levähdysalueverkostoa, kunnostetaan soita ja valuma-alueita sekä pyydetään pienpetoja. Näkyviä tuloksia odotetaan muutamassa vuodessa.

TekstiHeidi Krüger, maa- ja metsätalousministeriökuva Veli-Matti Väänänen

Sorsista vain sinisorsan kannankehitys on vakaa, kaikilla muilla riistasorsilla kanta on laskusuunnassa. Syynä tähän pidetään elinympäristöjen heikentymistä. Huolestuttavaa on etenkin poikastuoton hiipuminen. Siksi hallituksen luonnonsuojeluun ohjaamista miljoonista osa on nyt suunnattu suoraan riistanhoitoon.

Tämän tilaisuuden ei saa antaa valua hukkaan, vaan nyt on itse kunkin tartuttava lapioon ja loukkuun, jotta varmistetaan monipuolinen riistalajisto myös tulevaisuudessa.

Valtava yhteisponnistus

SOTKA-hanke koostuu osahankkeista, joilla on oma tehtävänsä ja vastuuorganisaationsa:

Haahka-vieraspetohankkeen ydinviesti on pesimärauha linnuille.

Sotka-poikastuotantokosteikot tuottavat kustannustehokkaasti laadukkaita elinympäristöjä. Lintuvesien kunnostuksessa on paljon byrokratiaa, mutta toimimalla arkiluonnossa, jopa täysin uusilla kohteilla voidaan välttää moni vesistöjen kunnostuksen hidaste, kuten vesilupien hankkiminen.

Sotka-levähdysalueverkosto luodaan tärkeiden muuttoreittien varrelle. Tarkoituksena on vapaaehtoisin rauhoituksin taata, ettei samaan aikaan kaikkialla alkava metsästys aja sorsia muille maille ennen aikojaan.

Riekko-hankkeessa suunnitellaan kerralla kokonaisen valuma-alueen kunnostus, alkaen riekkosoista päätyen taimenille sopiviin puroihin. RIEKKO on jatkoa Metsähallituksen riistaelinympäristöjen hoitotoimille, joissa on ennallistettu soita palauttamalla riekoille tärkeä avoimuus. Suot ovat erinomaisia pintavaluntakenttiä ja puhdistavat metsäojien vesistä ruskeaa väriä, ravinteita ja kiinteää ainesta. Tämä hyödyttää alajuoksun järvien lintuja ja estää kunnostettujen taimenpurojen liettymisen. 

Lisäksi ympäristöministeriön HELMI-ohjelmassa kunnostetaan tällä hallituskaudella suojelualueiden 80 arvokasta lintujärveä. Näistä suurimmalle osalle tarvitaan jatkuvasti toimiva vieraspetojen poistopyynti. Osa alueista on valtion suojelualueita ja osa yksityisiä.

Historiallinen saavutus: Hallituksen luonnon­suojelurahaa suoraan riistanhoitoon!

Metsästäjien riistan- ja luonnonhoitotyön arvo on tunnustettu hallitusohjelmassa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on pitkään ajanut metsästäjien merkityksen nostamista myös luonnonsuojelun saralla.

– Riista- ja ympäristöhallinnolla on nyt yhteinen intressi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Suojelualueet ja niitä ympäröivät maa- ja metsätalousalueiden kosteikot muodostavat vesilinnuille tärkeän kosteikkoverkoston, jota pitää hoitaa kokonaisuutena. Suojelualueiden arvokkaimpien kohteiden tuotto valuu hukkaan, jos niillä ja niitä ympäröivillä alueilla ei ole tehokasta vieraspetopyyntiä. Nyt tämä metsästäjien arvokas panostus saa myös laajemman yhteiskunnan arvostuksen, ministeri sanoo.

Vieraspetopyynnillä mahdollisuus poikasille

Suomi on vastuussa monen vesilintulajin Euroopan kannan poikastuotannosta ja sitä myöten koko kannan kehityksestä. Jos nuoria lintuja ei saada siivilleen, ei pian ole aikuisiakaan.

Lintujen pesintää uhkaavien petojen määrä on kasvanut viime vuosina. Samalla elinympäristöjen laatu on heikentynyt. Kotimaisten petojen lisäksi kosteikoilla lintuja vaanivat vierasta alkuperää olevat minkki ja supikoira.

Pedot ovat linnuille häiriöksi jo läsnäolollaan, vaikkeivat ne edes saalistaisi. Lisäksi pedot ovat syynä naurulokkien katoamiseen kosteikoilta. Näiden luontaisten petovahtien yhteisöissä pesiminen tarjosi aiemmin turvaa monelle maassa pesijälle.