Karhut mehiläistarhaajien riesana
Uusilla karhualueilla vahinkoihin ei välttämättä vielä ole osattu varautua ja karhut ovat aiheuttaneet viime vuosina huomattavaa vahinkoa mehiläistarhaukselle.
Karhukanta on kannanhoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti levittäytynyt lähes kaikkialle Suomeen. Tiheimmät kannat löytyvät yhä Itä-Suomesta, mutta karhut ovat lisääntyneet myös Etelä- ja Keski-Suomessa.
Suomen mehiläistarhauksesta valtaosa sijoittuu Mikkeli-Vaasa-linjan eteläpuolelle.
Karhun aiheuttamia vahinkoja mehiläistarhaukselle kirjattiin vuonna 2021 yhteensä 88 kappaletta (130 kpl vuonna 2020). Korvattava summa oli yhteensä 118 000 euroa (168 000 euroa vuonna 2020).
Jos vahinko sattuu
Päätoiminen tarhaaja käy mehiläispesillä noin viikon välein. Viikon aikana karhu on pahimmassa tapauksessa voinut tuhota koko tarhan. Vahingon havaittuaan tarhaajan tulee viipymättä ottaa yhteyttä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen.
Maaseutuelinkeinoviranomainen ilmoittaa vahingosta ja sen arvioinnista riistanhoitoyhdistykselle. Yhdessä riistanhoitoyhdistyksen vahinkotarkastajan kanssa varmistetaan vahingon aiheuttaja. Myös riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö kannattaa kutsua paikalle kirjaamaan havainto Tassu-järjestelmään. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen arvioi vahingon suuruuden ja auttaa tarhaajaa korvaushakemuksen laatimisessa.
Tarhaaja saa korvauksen karhun aiheuttamista vahingoista, jos niiden suuruus ylittää 170 euroa kalenterivuoden aikana. Yleensä tähän riittää yksi vahinko.
Aita suojaa vahingolta
Paras tapa suojata mehiläispesää karhuilta on sähköinen suoja-aita. Suomen riistakeskus hankkii suoja-aitoja MMM:n myöntämällä erityisavustuksella ja tarhaajat voivat tilata niitä suoraan Farmcomp Oy:ltä. Aitatarvikkeet (sähköpaimen, muovitolpat ja sähkö‑nauhat) toimitetaan muutamassa päivässä. Virtalähteen ja puisten kulmatolppien hankinta jää tarhaajalle.
Suurin osa karhuista kunnioittaa toimivaa sähköaitaa. Jotkut yksilöt voivat kuitenkin hunajanhimossaan yrittää kaivautua aidan sisään. Onkin tärkeää, että aitaa huolletaan ja jännite mitataan säännöllisesti.
Eniten vahinkoja sattuu keväällä, joten aitojen tulee olla toimintakunnossa ennen nälkäisten karhujen heräämistä talviunilta.
Muita keinoja
Ensiapuna suojaamattomalle tarhalle voi viedä likaisen vaatteen ja puhekanavalla olevan radion pitämään ääntä. Ilman häiriötä karhu yleensä palaa rikotulle tarhalle niin kauan, kun siellä on syötävää.
Jotkin yksilöt eivät kavahda sähköiskua. Mikäli karhu aiheuttaa kohtuutonta vahinkoa, eivätkä muut estotoimenpiteet auta, tarhaaja voi hakea Suomen riistakeskukselta vahinkoperusteista poikkeuslupaa eläimen tappamiseen. Poikkeuslupa on aina viimesijainen keino vahinkojen estämiseen.
Syksyn karhunpyynnissä kannanhoidollisia poikkeuslupia suositellaan kohdentamaan näihin harvoihin ongelmayksilöihin.
Älä houkuttele karhua
Eläinten kuvaus riistakameroilla on yleistynyt. Karhuja houkutellaan kuvattaviksi erilaisilla houkuttimilla, jopa hunajalla. Houkuttelu on ajattelematonta, sillä samalla altistetaan lähiseudun mehiläistarhat karhujen aiheuttamille vahingoille.
