Laskennassa käytetään nelipaikkaisia Robinson R44 (kuvassa) ja kaksipaikkaisia R22-mäntämoottorikoptereita. Petri Timonen ja Antti Paasivaara laskentauolla Luken Paltamon toimipaikan pihassa.

Hirven lentolaskenta – pohjoisen erikoisuus

Luonnonvarakeskus (Luke) on laskenut keskitalvista hirvikantaa helikopterilla vuodesta 2014 lähtien. Lentolaskennalla tuetaan erityisesti metsästyslain 8 §:ssä mainittujen alueiden hirvikannan arviointia.

Teksti Antti Paasivaara, Jyrki Pusenius, Leena Ruha ja Petri Timonen Kuvat Antti Paasivaara ja Petri Timonen

Julkaistu2.5.2022

Suomessa hirvikannan arviointi perustuu monilähteiseen bayesilaiseen populaatiomalliin, jossa käytetään pääasiassa Oma riista -järjestelmän ja kolaritilastojen tuottamia aineistoja. Kuitenkin pohjoisen Suomen laajoilla erämaisilla yhteislupa-alueilla tieto hirvikannan tasosta voi olla puutteellista, koska pohjoisten hirviseurueiden tilankäyttö usein poikkeaa eteläisen Suomen hirviseurueiden käytännöistä, joissa sama seura yleensä hallinnoi ja metsästää lähinnä omilla alueillaan.

Laajasti käytetty menetelmä

Luke käyttää lentolaskennoissaan linjalaskentaa ja etäisyysmenetelmää (distance sampling). Etäisyysmenetelmä on laajasti maailmalla käytössä monenlaisten eläinpopulaatioiden runsaudenarvioinneissa.

Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastista, kun tutkija Antti Paasivaara ja tutkimusinsinööri Petri Timonen kertovat tekemästään lentolaskennasta. Jakso on kuunneltavissa myös Spotifysta.

Hirviä ja helikoptereita – lentolaskenta vaatii tarkkaa silmää

Etäisyysmenetelmässä mitataan kunkin hirvilauman etäisyys laskentalinjasta, ja näin saatujen etäisyyksien jakaumalla voidaan arvioida, miten hirvilaumojen havaittavuus muuttuu. Havaittavuudella määritetään laskentakaista eli laskettava pinta-ala, joka määräytyy joustavasti kunkin laskenta-alueen ja laskentakerran olosuhteiden mukaisesti. Jotta laskenta tuottaisi edustavan arvion, niin sen täytyy kattaa noin 25 prosenttia arvioitavasta alueesta.

Luken lentolaskennoissa laskentaan valitut hirvitalousalueet katetaan kahden kilometrin välein sijoitetuilla linjoilla, jolla päästään hyvin edellä mainittuun tavoitteeseen. Laskentalinjat asetetaan siten, että ne kulkevat kaikkia maiseman suuria gradientteja esimerkiksi hallitsevia jokia, teitä, rannikkoa tai korkeuskäyriä vastaan, joka parantaa runsausarvion tarkkuutta. Laskenta tuottaa laajat aineistot myös hirvitutkimuksen käyttöön.

Vuosittain lasketaan kaksi tai kolme hirvitalousaluetta

Tähän mennessä on laskettu lähes kaikki metsästyslain 8 § alueeseen kuuluvat hirvitalousalueet yksi tai kaksi kertaa. Menetelmää on erityisestä tarpeesta käytetty myös ”kasialueen” ulkopuolella.

Vuonna 2022 laskettiin Rannikko-Pohjanmaa-Pohjanmaan hirvitalousalueet 1 ja 2 sekä hirvitalousalue Lappi 2, joka sijoittuu Inarin kunnan alueelle. Seuraavan vuoden laskettavat alueet harkitaan ja päätetään edellisenä syksynä.

Hirvilaumojen talvinen esiintyminen lasketuilla hirvitalousalueilla vuosina 2014-2022. Kuvassa on mukana vain yhden laskentakerran havainnot kultakin hirvitalousalueelta.

 


Lisätietoja hirven lentolaskennasta

• Tutkija Antti Paasivaara, antti.paasivaara@luke.fi

• Erikoistutkija Jyrki Pusenius jyrki.pusenius@luke.fi

Metsästyslain 8 §

Henkilöllä, jonka kotikunta on Lapin tai Kainuun maakunnassa tai Kuusamo, Pudasjärvi tai Taivalkoski, on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion omistamilla alueilla.