Riistanhoitoyhdistykset ovat merkittävä ampumaratatoimija
Maassamme on 670 siviilien ja 35 puolustusvoimien hallinnoimaa ampumarataa. Riistanhoitoyhdistykset ovat toiminnanharjoittajina noin joka viidennellä radalla.
Metsästäjillä, eli riistanhoitoyhdistyksillä ja metsästysseuroilla, on ratkaiseva painoarvo koko maan kattavan ampumarataverkoston ylläpitämisessä. Ne hallinnoivat nykyisellään kolmea neljästä Suomen ampumaradoista.
Jos mukaan lasketaan myös ampumaseurat, ollaan jo lähellä 90 prosenttia radoista. Vuoden 2021 tilastojen mukaan näillä radoilla ammutaan kaikista laukauksista yli 75 prosenttia, joten ilman siviiliampumaratoja suomalaisten ampumataidon ylläpitäminen ei olisi mahdollista.
Riistanhoitoyhdistykset paljon vartijoina
Ampumaratojen ympäristölupahankkeessa (ampumaurheiluliitto.fi) tehtyjen havaintojen mukaan riistanhoitoyhdistykset ovat ampumaratojen toiminnanharjoittajina vakaita ja suhteellisen vakavaraisia, ja niiden ampumaratojen luvituksessa korostuu julkisten hallintotehtävien merkitys. Joka vuosi ammutaan useita kymmeniä tuhansia lakisääteisiä ampumakoesuorituksia, jotka vaativat suorituspaikkoja.
Puolustusvaliokunnan asettama tavoite saada maahan vähintään 1000 ampumarataa tarkoittaa vähintään 330 uutta tai uudelleen käyttöön otettavaa ampumarataa. Ilman, että jo olemassa oleva rataverkosto harvenee.
Useita vuosikymmeniä kestäneen alhon jälkeen ampumaratojen tulevaisuus näyttää valoisammalta. Olisi toivottavaa, että tunnetusti hyvät ampumaratojen ylläpitäjät, kuten riistanhoitoyhdistykset, pohtivat mahdollisuuksiaan olla mukana, kun pyritään kohti asetettua 1000 ampumaradan tavoitetta.
Hanke auttaa hankaliakin tapauksia
Ampumaratojen ympäristölupahankkeen tarkoituksena on saada ammattitaitoista apua ampumaratoja hallinnoiville yhdistyksille ympäristöluvitusta varten. Hankkeessa on tällä hetkellä tehty työtä noin 170 radalle. Työhön on kuulunut muun muassa edunvalvontaa ja neuvontaa. Ympäristölupahankkeen palaute on ollut kautta linjan positiivista.
– Hankkeesta saatu asiantuntija-apu oli edellytys ympäristölupahakemuksen liitenivaskan kokoamiselle. Yksityiskohtaisten perusteluiden kokoaminen taajaman liepeillä sijaitsevalle, aiempia lupia omaamattomalle suojeluskunnan vanhalle ampumaradalle vaati asiantuntijuutta, kertoo toiminnanohjaaja Tapio J. Laine Puumalan riistanhoitoyhdistyksestä.
Puumalan ampumaradalla taajaman läheisyys aiheutti haasteita erityisesti ampumamelun näkökulmasta. Kohteessa toteutettiin meluselvitys uuden pistooliradan sekä vanhan hirviradan toiminnoille. Meluselvityksen tuloksena todettiin, että radan ympäristö vaatii tarkempaa meluntorjunnan tarkastelua. Asianmukaisesti toteutettu meluntorjuntasuunnitelma osoitti, että riittävin katos- ja vallirakenteinen ampumaradan aiheuttama melu on mahdollista saada hallintaan.
Riittävällä asiantuntemuksella ja vakuuttavilla perusteluilla laadittu ympäristölupahakemus mahdollistaa siis ampumaradan sijoittumisen myös taajamaan läheisyyteen.
Ampumaradoilla laajat yhteiskunnalliset hyödyt
Puolustusvaliokunta asetti vuosi sitten tavoitteeksi nostaa maamme ampumaratojen lukumäärän vähintään tuhanteen.
Tavoitteeseen liittyen puolustusministeriö laati valtioneuvoston ampumarataselvityksen, jossa tunnistettiin lukuisia ampumaratojen tarjoamia hyötyjä yhteiskunnalle. Niitä olivat muun muassa turvallisuusviranomaisten sekä metsästäjien lain edellyttämän ampumataidon ylläpitäminen, turvallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääntyminen ja mahdollisten ympäristöriskien havainnointi ja hallinta ampumaharjoittelun keskittyessä ampumaradoille.
Ampumarataselvityksessä tunnistettiin, että yhdistysten omistamilla radoilla on positiivisia vaikutuksia myös julkiseen talouteen. Ne vähentävät viranomaisten tarvetta perustaa lisää ampumaratoja.
