Automaatti valmiina vietäväksi ruokinta­paikalle.
Nuorten toimitus

Yksinkertainen ruokinta-automaatti ylijäämätarpeista

Ruokinta-automaatit ovat tärkeä osa nykypäivän riistaruokintaa. Etenkin sorkkaeläinten kannanhoidollisessa metsästyksessä ne ovat hyvin yleinen apuväline. Ruokinta-automaatteja on monia erilaisia, mutta näillä ohjeilla sellaisen voi helposti itse rakentaa kierrätysmateriaaleista.

Teksti ja kuvat Lauri Liuko

Julkaistu30.8.2022

Automaatin pohjan voi rakentaa esimerkiksi vanhan trukkilavan päälle. Pohjan materiaaliksi sopii hyvin vesivaneri, joka on säänkestävä ja tasainen. Vanerin ja trukkilavan lisäksi tarvitaan lautaa, saavi, tynnyri tai muu astia ruokintaviljaa varten sekä paksumpaa puutavaraa automaatin jaloiksi. Työkaluista porakone, vasara, saha, suorakulma, mitta sekä ruuvit ja naulat tulevat tarpeeseen.

Trukkilavasta ruokintakaukalo

Ensimmäinen askel on kääntää trukkilava nurinperin, ja mitata vaneri sopivan kokoiseksi lavan pohjan mukaan. Vanerin tulisi mahtua trukkilavan ulommaisten alalautojen sisäpuolelle. Lavaa voi hieman joutua muokkaamaan, jotta vanerin saa sopimaan paikoilleen. Kun vanerista on sahattu sopivan kokoinen pala, se kiinnitetään trukkilavaan esimerkiksi nauloilla. Huomioi, että trukkilavan keskimmäisen aluspuun kiinnikkeet kannattaa jättää paikoilleen myöhempää käyttöä varten.

Seuraavaksi tehdään ruokintakaukalo. Mitataan lavan leveys ja pituus, jonka jälkeen sahataan reunoiksi sopivan mittaiset laudat, kaksi kappaletta kumpaankin mittaan. Kiinnitetään laudat trukkilavan rakenteisiin niin, että ne muodostavat kaukalon reunat vanerin ympärille.

Jotta saadaan kaukalot automaatin kummallekin puolelle, tarvitsee kaukalo rajata keskeltä. Lisäksi tynnyri tulee kiinnittää automaatin keskelle. Sahataan siis vielä kaksi vanerin levyistä lautaa, jotka kiinnitetään vanerin keskikohdan molemmin puolin tasaiselle välille, esimerkiksi trukkilavan vanhan aluspuun mukaan.

Kotelo rakennetaan tiiviiksi, jotta kaurat pysyvät kaukalossa eläinten tonkiessa.
Vilja valuu tynnyristä molempiin kaukaloihin.

Tynnyri paikoilleen

Kun kaukalo on valmis, leikataan saavin tai tynnyrin pohjalle reiät kauran valumista varten. Seuraavaksi mitataan kaukalon keskellä olevan väliosan leveys ja sahataan kaksi lankun tai muun paksumman puun pätkää, jotka sopivat tukevasti keskilautojen väliin. Nämä lankunpalat kiinnitetään tynnyrin pohjaan, jolloin tynnyri voidaan nostaa lautahahloon paikoilleen, ja kiinnittää lautoihin, mikäli halutaan estää tynnyrin liikkuminen sivusuunnassa.

Toiseksi viimeinen työvaihe ovat jalat. Automaatti käännetään kaukalo alaspäin, ja tehdään lankusta tai muusta paksummasta puusta halutun korkuiset jalat. Esimerkiksi 30 cm on sopiva kauriille ja peuralle. Jalat kiinnitetään nurkkiin pitkillä nauloilla tai ruuveilla, ja ne voidaan varmistaa vielä tukilaudalla, joka kiinnitetään sekä trukkilavan kulmiin että jalkoihin. Jalkojen uppoamisen estämiseksi ja automaatin tukevoittamiseksi on hyvä sahata vielä kyllästetystä laudasta poikkipuut, jotka kiinnitetään jalkojen pohjiin. Ne kantavat paremmin märälläkin alustalla.

Tynnyri pujottuu hahloon tiukasti ilman keikkumista.
Jalat tukevasti kiinni, ja automaatti pystyyn.

Kansi kiinni

Automaatti tarvitsee vielä kannen. Mitataan vanerista tai vesivanerista halutun kokoinen, esimerkiksi viljakaukalon sisämittojen kokoinen levy, joka asetellaan niin, että tynnyri on sen keskellä. Piirretään vaneriin tynnyrin kahvojen kohdat näkyviin, ja kiinnitetään niihin laudanpätkät. Kun laudanpätkät pujotetaan tynnyrin kahvoihin, ei kansi pääse tuulen mukana lentoon.

Valmis automaatti sijoitetaan halutulle ruokintapaikalle ja täytetään esimerkiksi viljalla.

Lisää samasta aiheesta