Yhteisluvan ja pankkilupien hyödyt

Yhteis- ja pankkilupien avulla voidaan päästä joustavasti asetettuihin tavoitteisiin hirvikannan hoidossa. Metsälle on mukava lähteä, kun lupa-asiat on sovittu yhdessä ja ne on hoidettu hyvissä ajoin. Pankkilupien käyttö antaa tilaa reagoida ennakoitua suurempaan hirvikantaan.

Yhteisluvalla on monia yleisesti tunnettuja etuja. Osakkaiden alueet täydentävät toisiaan ja mahdollisesti laajentavat metsästyksen piirissä olevaa aluetta. Yhteislupa keventää myös metsästäjien työtä ja kustannuksia lupamenettelyssä, kun tehdään vain yksi yhteinen hakemus, eikä metsästysalueen päällekkäisyyksiä tarkastella lupaosakkaiden kesken.

Mutta etuja on muitakin. Yhteisluvassa mukana oleminen kannustaa osakkaat keskinäiseen yhteistyöhön ja yhteydenpitoon, jota voidaan hyödyntää kannanhoidon toteutuksessa ja seurannassa. Alueellista lupien kohdentamista on mahdollista harkita itsenäisesti, eli vaikka sovittu lupajako on lupaosakasta sitova, voidaan sitä vielä erikseen sovittaessa muuttaa yhteisluvan sisällä metsästyksen kuluessa.

Tarvitseeko yhteislupa ”nyrkin”?

Käytännön asioiden hoito yhteisluvassa voidaan jättää yksin luvanhaltijan harteille, mutta erityisesti suurissa yhteisluvissa muutaman henkilön johtoryhmä eli ”nyrkki” voi olla yhtä henkilöä hyväksyttävämpi tapa hoitaa yhteisluvan käytännön tehtäviä ja päätöksentekoa.

Osakkaiden yhteisissä kokouksissa voidaan toki hoitaa kaikki yhteisluvan päätöksenteko, mutta tämä ei ole aina se joustavin tapa. Kun pankkilupia painotetaan hirvitihentymiin tai jaetaan vahinkoja aiheuttavien yksilöiden kaatoon, muutaman hengen kesken päätöksenteko on helpompaa kuin yleisessä kokouksessa.

Kun tällainen ”nyrkki” perustetaan, sen valtuudet, tehtävät ja kokoonpano pitää löytyä selkeästi kirjattuna yhteislupasopimuksesta.

Pankkiluvilla joustoa kannanhoitoon

Ylimääräisiä, keväällä yli laskennallisen verotustarpeen suunniteltuja lupia kutsutaan pankkiluviksi. Näiden tarkoitus on tuoda joustoa hirvenmetsästykseen. Kaadettavaa saalismäärää ei lyödä lukkoon jo keväällä vaan siitä päätetään keskustellen vasta syksyllä, kun hirvien määrä alueella on tarkentunut.

Pankkilupien haasteena on niiden jakamisesta päättäminen. Suositeltavaa on pitää rhy:n yhteinen välitarkastelu hirvijahdin puolessa välissä kaikille luvanhakijoille, jossa Oma riistan havaintotietoja hyväksi käyttäen voidaan puntaroida hirvitilannetta yhden porukan aluetta laajemmin. Luvat olisi hyvä kohdentaa hirvitilanteen mukaan. ”Luvat kaikille tasan hehtaareiden mukaan” on kannanhoidollisesti huono jakoperuste, vaikka tasapuolinen se onkin.

Yhteisluvissa erityisesti pankkilupien kohdalla on tärkeää, että jakoperusteet ovat ennalta sovittuja mahdollisten erimielisyyksien välttämiseksi. Pankkilupien suunnittelu ja hakeminen eivät ole kuitenkaan sidoksissa yhteislupaan vaan myös yksittäiset seurat/seurueet voivat käyttää omaa pankkia. Tällöinkin on hyvä keskustella hirvitilanteesta yleisemmin kuin vain oman porukan kesken.

Halu yhteistyöhön tärkeää

Tärkein edellytys yhteisluvan perustamiselle on, sopimuksen ohella, sen osakkaiden kyky ja halu toimia yhteistoiminnassa. Täydellisinkään sopimus ei ole kattava, jos tämä kyky ja halu puuttuu. Yhteislupaan kuuluminen ei ole kenellekään pakollista mutta ei myöskään perusoikeus. Yhteislupa voi valita jäsenensä.

Toimiva yhteislupa tukee osakkaansa toimintaa, antaa joustoa, turvallisuutta ja kontrollia metsästykseen sekä tietoisuutta naapureidensa tilanteesta ja aikeista. Parhaimmillaan sen osakkaat toteuttavat yhteistä verotussuunnitelmaa ja puhaltavat ”yhteen hiileen”, yhteisillä pelisäännöillä.