Taimikossa talvehtivaa hirveä voidaan joulu-tammikuussa yrittää metsästää esimerkiksi naakimalla eli jäljestämällä.

Vahingot vähiin kohdistetulla pyynnillä

Pitkä metsästyskausi ja metsästyksen kohdentaminen antavat otollisen mahdollisuuden vähentää hirvieläinten aiheuttamia paikallisia vahinkoja vielä loppukaudesta. Metsästäjien tekemä työ on arvokasta!

teksti Pirkka Peltonen ja Ville Viitanen kuvat Ville Viitanen ja Ville Hokkanen

Julkaistu19.11.2020

Moni lopettaa hirvenmetsästyksen viimeistään joulukuussa, jolloin pohjoisessa päivä on lyhyt ja etelässä maa musta. Metsästäjien panoksia tarvitaan silti koko kauden ajan: Loppuvuodesta hirvet siirtyvät talvehtimisalueille, mikä lisää haasteita liikenteessä sekä maa- ja metsätaloudessa. Valkohäntäpeuran tehokas metsästys on tärkeää kannan tihentymäalueilla, sillä pyyntiä kohdistamalla voidaan vähentää liikennevahinkoja.

Tammikuussa hirvet orteen

Viime tammikuun hirvisaalis koko maassa oli 603 hirveä, joista suuri osa saatiin Pohjois-Suomesta. Hirvikantaa tällä saalismäärällä ei leikattu, mutta sillä voi olla suuri merkitys paikallistasolla. Yhden tienvarrelle talvehtimaan jääneen hirven metsästäminen vähentää moninkertaisesti hirvikolarien läheltä piti -tilanteita ja poistaa kokonaan yhden todellisen onnettomuuden.

Lisäksi paikalliset maa- ja metsätalousvahinkoja aiheuttavat hirvet on hyvä yrittää saada metsästettyä, jotta suuremmilta taloudellisilta vahingoilta vältytään. Maanomistajien ja metsästäjien yhteistyö tuottaa monesti tulosta ja alkutalven lyhyt valoisa päivä tulee käytettyä hyödyksi.

Vahinkojen estämisen lisäksi joulu- ja tammikuun metsästys tarjoaa yhden mielenkiintoisen pyyntimuodon lisää. Hirvi hiihtämällä tai lumikengillä voi olla monelle ainutlaatuinen elämys, joka tuottaa liikunnan lisäksi sosiaalista ja aluetaloudellista hyötyä.

Hirvieläinkolareita voidaan vähentää kohdentamalla metsästys teiden lähettyville.

Lumi helpottaa peurajahtia

Kun hirvijahti vetelee viimeisiään, alkaa valkohäntäpeuran kiivain metsästyskausi. Maan jäädyttyä ja mahdollisesti pienen lumipeitteen laskeuduttua peurat hakeutuvat ruokintapaikoille, joilta niitä voi metsästää tehokkaasti ja valikoivasti.

Vuonna 2019 tapahtui 6 654 valkohäntäpeurakolaria. Kiivainta kolariaikaa ovat loka- ja marraskuu, mutta vahinkoja tapahtuu merkittävästi talvellakin peurojen kiima-ajan jälkeen. Vaikka kohdistetun pyynnin suurimmat hyödyt saavutetaan alkukauden jahdissa, voidaan kiima-ajan jälkeen vähentää merkittävästi peurakolareita kohdistamalla metsästys liikenteen riskipaikoille.

Suomen riistakeskus on julkaissut tieliikenteen ja maatalouden riskikarttoja, joita metsästäjät voivat käyttää apuna metsästyksen kohdentamisessa. Ruokintapaikkojen sijoittamisessa on syytä muistaa, ettei niitä tule perustaa vilkkaasti liikennöityjen teiden välittömään läheisyyteen.

Hirvet oppivat helposti särkemään pyöröpaaleja, minkä vuoksi niitä ei kannata käyttää riistan ruokinnassa.
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit