Urakka ripeästi käyntiin
Tiheän peurakannan alue
Viime syksynä saatiin saaliiksi lähes 70 000 valkohäntäpeuraa. Suuren saaliin takuuna oli hyvä runsasluminen talvi ja aktiivinen metsästys heti syyskuun alusta lähtien. Pyyntilupia valkohäntäpeuran metsästykseen tullaan jälleen myöntämään ennätysmäärä.
Peurakanta-arviot ja sitä mukaa myös saalistavoitteet ovat tähän mennessä osoittautuneet aliarvioiksi, minkä takia joka vuosi saalistavoitteita on nostettu rajulla kädellä. Alkavalla metsästyskaudella riistahallinnon ja metsästäjien tavoitteena on saada valkohäntäpeurakannan kasvu taitettua ja kantaa pienennettyä tiheimmillä peura-alueilla. Nyt jos koskaan on aika saada saalismäärät riittävän suuriksi, jotta kannan kasvu saataisiin pysäytettyä ja kanta laskemaan tiheillä alueilla. Tähän on myös sidosryhmien puolelta kova paine.
Ensimmäistä kertaa alueelliset riistaneuvostot asettivat valkohäntäpeuralle hirvitalousaluekohtaiset tavoitetiheydet. Tavoitteet asetettiin yhdeksi vuodeksi, joten niihin tulisi päästä tulevalla kaudella. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää saalismääriin jopa kolmanneksen nostoa viime kaudesta, joten urakka on syytä aloittaa heti syyskuun ensimmäinen päivä.
Liian pienet saalismäärät vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista vuosi vuodelta. Yliverotus puolestaan on helppo oikaista yhdessäkin vuodessa, sillä valkohäntäpeura lisääntyy tehokkaasti. Tiheimmillä peura-alueilla yliverotukseen ei nykykannoilla ole vaaraa.
Peurasaalis naarasvoittoiseksi
Valkohäntäpeurakanta on erittäin tiheä Lounais-Suomessa, jonne suurin osa peurakannan kasvusta on viime vuosina keskittynyt. Tiheän kannan alueella verotuksen tulisi olla naarasvoittoista, jotta kannan tuottavuutta saadaan leikattua. Vasojen aktiivinen metsästys alkukaudesta on tärkeää, jotta naaraat vapautuvat metsästettäviksi.
Koska tulevan syksyn ja talven säätä ei voi ennustaa, tulee erityisesti alkukauden metsästykseen panostaa. Valkohäntäpeurat ruokailevat alkusyksystä pelloilla jo aikaisin valoisaan aikaan, jolloin kyttääminen on mielekkäämpää kuin yöllä talvella.
Metsästys tulisi aloittaa sellaisista paikoista, joissa riski vahingoille on suurin. Tällaisia ovat esimerkiksi teiden läheisyydet ja vahinkoalttiit viljelykset.
Sopivia sijainteja ruokintapaikoille ja riistapelloille sekä mahdollisia vahinkokohteita kannattaa tarkastella hyvissä ajoin alkukesällä.
Luvat voitava käyttää tehokkaasti
Metsästysseurojen ja -seurueiden säännöt valkohäntäpeuran metsästyksessä vaihtelevat paljon. Eräässä seurassa pyyntiluvat jaetaan heti jäsenten kesken, jossain metsästetään seuran yhteisestä kiintiöstä ja toisaalla jotain näiden välistä.
Jos pyyntiluvat jaetaan heti jäsenille, saatetaan vasat jättää kasvamaan loppukauteen ja omat luvat säästää sinne. Toimintatapa ei vähennä syksyn kolarisumaa tai tehosta metsästystä. Tämän ehkäisemiseksi voidaan keksiä erilaisia kannustimia alkukauden jahdin tehostamiseksi: esimerkiksi jäsenen ampuessa saaliinsa teiden läheisyydestä heti alkukaudesta, hän saa toisen luvan käyttöönsä. Alkukausi voidaan myös aloittaa niin sanotusti seuran luvilla, jolloin innokkaimmat voivat jahdata jo alkusyksystä pelkäämättä omien ”lihapeurojensa” laihuutta.
Henkilökohtaiset luvat tulisi vapauttaa viimeistään vuodenvaihteessa yleiseen jakoon niiden käytön varmistamiseksi. Tiheän kannan alueella pyyntilupia on tulossa runsaasti, joten pihtailuun ei ole tarvetta.
Metsästysseurojen kesäkokouksissa kannattaa omat säännöt nostaa kriittiseen tarkasteluun. Suomen riistakeskus on tehnyt valmiin pohjan peuranmetsästyksen säännöistä, jotka löytyvät riista.fi -sivustolta.
