Suden ja koirametsästyksen rinnakkaiselo
Todellisuutta vai unta?
Sudet ovat aiheuttaneet suuria haasteita kaukohakuisilla koirilla metsästäville. Joillakin toimenpiteillä koirien kanssa metsästäminen voi olla mahdollista.
Vielä 1800-luvulla Suomessa oli vahva susikanta ja suden vainoaminen oli kansalaisten velvollisuus. Vainoamisen seurauksena susi hävisi lähes sukupuuttoon. Vuonna 1973 susi rauhoitettiin, jonka jälkeen kanta on vähitellen vahvistunut ja sudet levittäytyneet yhä laajemmille alueille.
Susireviirialueilla koirametsästyksestä on tullut vaikeaa, jopa mahdotonta. Metsästäjät ovat ryhtyneet vaatimaan kannanhoidollisen metsästyksen jatkumista, mutta toteutuessaankaan se ei poista koirametsästykseen liittyviä ”susiongelmia”.
artikkeli jatkuu
EU:n luontodirektiivin mukaan suden suotuisa suojeluntaso on säilytettävä pitkällä aikavälillä. Susia tulee aina olemaan, ja niiden kanssa on voitava elää koirametsästyksen vaikeutumisesta huolimatta.
”Luontodirektiivin mukaan lajin suojelun taso on suotuisa, kun se pitkällä aikavälillä säilyy luontaisessa ympäristössään eikä lajin luontainen levinneisyysalue supistu. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää myös olla riittävästi turvaamaan kannan säilyminen pitkällä aikavälillä”.
Keinot koirametsästyksen mahdollistamiseen
Vaikka koirametsästykseen susireviireillä liittyy riskejä, sitä voidaan tietyin varauksin harjoittaa. Vahinko voi kuitenkin sattua, vaikka omistaja tekisi kaikkensa koiran suojelemiseksi.
Koiran suojaamiseen on useita keinoja, kuten metsästäminen susireviirin ”susivapaalla” alueella. Tämä edellyttää ajantasaista tietoa susien olinpaikoista ja liikkeistä reviirillä.
Toisena keinona on koiran susisuojaliivi. Suojaliivikokeilun tuloksista kerrotaan seuraavassa Metsästäjä-lehdessä.
Kolmantena keinona on koiran riistatyöskentelyn keskeyttäminen omistajan kutsuessa, jolloin koira voidaan saada pois vaaratilanteesta.
Tässä artikkelissa keskitymme ensimmäisenä mainittuun keinoon: kuinka saada reaaliaikaista tietoa susien sijainnista, jotta metsästäminen koiran kanssa olisi mahdollista?
Susien paikantaminen lähettävien riistakameroiden avulla
Vuosien saatossa riistakamerat ovat kehittyneet valtavasti ja nykyaikaisen lähettävän riistakameran avulla saadaan reaaliaikaista tietoa kameran ympäristössä liikkuvista eläimistä.
Riistakamerat paljastavat niin susien olinpaikan kuin kulkusuunnan. Kun sudet liikkuvat reviirin toisella laidalla, onnistuu koirien kanssa metsästäminen reviirin ”susivapaalla” osalla.
Susireviirien rajat pysyvät vuodesta toiseen lähes samoina, ellei lauman rakenteessa tapahdu suuria muutoksia. Vakiintuneen reviirin sudet käyttävät lähes aina samoja reittejä vaihtaessaan aluetta ja tarkistaessaan reviirinsä rajoja.
Kaikilla alueilla koirien avulla metsästäminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Esimerkkinä mainittakoon Etelä-Suomessa tyypillisempi, pinta-alaltaan alle 2 000 hehtaarin metsästysalue, jossa sudet ehtivät nopeasti alueen laidalta toiselle.
Riistakamerat susien kulkureiteille
Käytännössä sudet voivat liikkua reviirillään missä tahansa, mutta pääsääntöisesti ne käyttävät samoja reittejä. Riistakamerat onkin suositeltavaa asentaa näiden kulkureittien varsille.
Suden kulkureittejä ohjaavat maaston muodot, kuten vesistöjen reunat, asutus, metsien reunat, sekä ojien ja purojen varret. Sudet liikkuvat mielellään myös metsä- ja peltoteitä, polkuja ja uria sekä muiden riistaeläinten käyttämiä reittejä pitkin.
Yleensä sudet välttelevät asutusta, mutta tiheämmän asutuksen alueilla sudet tottuvat ihmisen läsnäoloon ja valitsevat taloudellisimman reitin kulkea, asutuksesta piittaamatta.
Riittävästi riistakameroita
Riistakameroita on hyvä olla susireviirin alueella kattavasti. Mitä enemmän kameroita on, sitä parempi.
Reviiri voi sijaita useamman metsästysseuran alueella, jolloin kameroiden asentamisesta ja kustannusten jakamisesta on hyvä sopia seurojen kesken. Metsästäjillä voi olla kameroita jo ennestään, ja niistäkin olisi hyvä saada sisältöä yhteiseen käyttöön.
Tietoa voi jakaa esimerkiksi WhatsApp-ryhmässä, jolloin se siirtyy kätevästi kaikille.
Riistakamerahavainnot myös Tassuun
Riistakameroilla havaitut sudet ja muut suurpedot kannattaa aina kirjata Tassu-järjestelmään. Tieto tulee välittää alueen petoyhdyshenkilölle, joka tarvittaessa tarkastaa havainnon ja kirjaa sen havaintojärjestelmään.
Ei aukoton keino
Sudet elävät perhelaumoissa, mutta osa lauman jäsenistä voi ajoittain liikkua erillään. Pentujen varttuessa ne lähtevät yleensä etsimään omaa kumppania ja reviiriään, ja voivat vaeltaa pitkiäkin matkoja.
Vaeltavat yksilöt sekä laumasta tilapäisesti erillään olevat yksilöt lisäävät koirametsästyksenriskejä. Koirien suojaamiseksi ei ole olemassa täysin aukotonta keinoa susien hyökkäysten varalta.
Maanomistajan luvalla ja huomioitavat rajoitteet
Kameran asentamiseen on oltava aina maanomistajan lupa. Näin on myös metsästysseuralle vuokratulla alueella, jos riistakameran käyttämisestä ei ole maanvuokraamisen yhteydessä erikseen sovittu.Lainsäädäntö rajoittaa kuvaamista tietyissä tilanteissa ja paikoissa. Tietosuojalainsäädäntö ja rikoslaki määrittävät, mitä ja missä saa kuvata. Tallennettu kuva ja ääni ovat henkilötietoja, jos yksityishenkilö on niistä tunnistettavissa. Samalla tavalla henkilötiedoksi voidaan määritellä metsäautotietä kuvaamaan asetetun riistakameran kuva, jos kuvassa näkyy auton rekisterikilpi.
Riistakamerakuvauksessa voidaan joskus liikkua lain ”harmaalla alueella”, sillä riistaeläimiä varten asennetun kameran eteen saattaa osua ihminen. Kuvauspaikkaa valittaessa tämä kannattaa mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon.
Omassa pihapiirissä riistakameralla saa kuvata ilman erillistä ilmoitusta, kunhan kamera ei kuvaa naapurin pihaa tai muita kotirauhan piiriin kuuluvia alueita. Riistakameran käytöstä on kuitenkin hyvä ilmoittaa myös silloin, kun kuvaaminen tapahtuu oman kiinteistön, mökin tai pihapiirin alueella.
Laittomaksi kameravalvonta muuttuu silloin, kun kamera kuvaa ilman lupaa naapurin kotirauhan piiriin kuuluvia tiloja. Ilman asiaan kuuluvia toimia kuvaaja voi syyllistyä rikos- ja henkilötietolain rikkomiseen.
Kotirauhan piirissä kuvattavilta henkilöiltä on aina saatava lupa kuvaamiseen. Tällöin kuvaaja on velvoitettu pitämään henkilötietorekisteriä. Lisäksi kuvattavien täytyy saada niin halutessaan rekisteriseloste.
Tallenteet, joista yksityinen henkilö voidaan tunnistaa, on hävitettävä, mikäli niille ei ole hyväksyttävää käyttöä.
Riistakameran tärkeimmät ominaisuudet
Riistakamera joutuu olosuhteiden armoille. Kameran on oltava vesi- ja pölytiivis sekä iskunkestävä.
Erinomainen akunkesto
Riistakamerassa käytetään yleensä paristoja tai akkuja, mutta virtalähteenä on mahdollista käyttää myös aurinkopaneeleita, joka vähentää kameralla käyntiä varsinkin keväällä ja kesällä.
Hyvä nettiyhteys
Riistakamerassa on oltava varma ja nopea tiedonsiirto, jolloin tieto kuvatuista kohteista siirtyy luotettavasti käyttäjälle. Se on edellytys, jotta susien läsnäoloon voidaan reagoida.
Langaton lähiverkko WLAN
Riistakamera ei välttämättä tarvitse erillistä puhelinliittymää (SIM-korttia). WLAN-riistakameraa voidaan käyttää pihapiirissä tai kohteessa, joissa lähiverkon kattavuus on hyvä. Kameraa asennettaessa on huomioitava lähiverkon kattavuusalue, jotta yhteys toimii mahdollisimman moitteettomasti.
Etäkäytettävyys
Etäohjattava kamera lähettää käyttäjälleen kuvia ja videoita mobiilisovelluksen tai tekstiviestikomentojen avulla. Varsinkin kauempana sijaitsevien riistakameroiden on hyvä olla etäkäytettäviä.
Laadukkaat kuvat ja videot
Nykyajan riistakameroilla saadaan laadukkaita kuvia. Lisäksi kuvan laatu on säädettävissä: heikompilaatuisina kuvia mahtuu enemmän muistikortille. Kamerasta kuvat siirtyvät muistikortille, josta ne lähtevät valittuun osoitteeseen.
Hyvä riistakamera on varustettu myös ”time lapse”-kuvaustoiminnolla, jolloin kameran ottaa automaattisesti kuvia tietyin väliajoin ilman liiketunnistimen reagointia.
Riittävästi tallennustilaa
Hyvä riistakamera tukee riittävän hyvällä tallennuskapasiteetilla varustettuja muistikortteja, joihin mahtuu riittävästi kuvia ja videoita.
Kameran asetukset
Asetuksilla voidaan vaikuttaa kuvien laatuun, sekä siihen halutaanko kuva, sarjakuva tai video. Lisäksi toimintoja voidaan ajastaa.
Riistakameran asentaminen
Kun riistakamera havaitsee liikettä tai lämpöä, se aloittaa kuvaamisen. Siksi kameran asentamisessa on otettava huomioon monia asioita.
Kameran suuntaaminen
Riistakameroiden liiketunnistimet on toteutettu PIR-tekniikalla, jolloin ne tunnistavat infrapunasäteilyn nopeat vaihtelut, käytännössä minkä tahansa lämmönlähteen liikkeen. Tämä asettaa kameran suuntaamiselle omat haasteensa.
Kameraa ei tule suunnata suoraan kohti aamuaurinkoa. Kun auringonvalon kirkkaat ja lämpimät säteet osuvat kameraan, ottaa kamera kuvia itsekseen.
Aurinkoisella säällä kuvattava kohde valitaan niin, ettei siihen muodostu voimakkaita valon ja varjon kontrasteja.
Kameran asentaminen puunrunkoon
Jos kamera asennetaan puunrunkoon, valitaan halkaisijaltaan mahdollisimman suuri runko. Ohut puunrunko liikkuu tuulen vaikutuksesta, jolloin laitteen oma liike voi laukaista kameran.
Huomioi kasvillisuus
Heinät ja pienet oksat poistetaan kameran edestä. Mikäli kuvattavalla alueella on tuulen vaikutuksesta liikkuvia oksia tai heinää, saattaa kamera ottaa ”itsekseen” kuvia. Oksien poistamiseen on oltava maanomistaja lupa.
Kuvauskorkeus
Jos kuvien halutaan näyttävän mahdollisimman luonnollisilta, kamera asennetaan kuvattavien eläinten silmien korkeudelle. Joskus kamera voi olla syytä asentaa mahdollisimman korkealle, jolloin eläimet tai (ihmiset) eivät yllä liikuttamaan sitä.
Tärkeä testaaminen
Ennen lopullista kiinnittämistä kamera testataan. Näin varmistetaan, että kamera toimii oikein: liikeilmaisin reagoi liikkeisiin, herkkyys on sopiva ja että kamera lähettää kuvat.
Naamiointi
Varkauksien estämiseksi kamera kannattaa naamioida mahdollisimman huomaamattomaksi. Keinoja on useita, kuten lavastamalla kamera linnunpöntöksi tai asentamalla kamera naamioituun koteloon.
