Sorkkaeläinkauden startti alkaa peltopassista

Sorkkaeläinjahti on muuttunut etenkin eteläisimmässä Suomessa koko kauden kestäväksi kannanhallinnaksi, jossa metsästysseurojen on täytynyt omaksua luovia ratkaisuja. Parhaat tulokset on saavutettu aloittamalla tasainen metsästyspaine vahinkokohteissa heti syyskuun alusta.

teksti Panu Hiidenmies kuvat Panu Hiidenmies ja Jyrki Ravantti

Julkaistu9.9.2020

Metsästäjät ovat monella tapaa uuden tilanteen edessä toimiessaan entistä korostuneemmin kannanhallintaan kohdistuvien odotusten toteuttajina. Etenkin runsaimman valkohäntäpeurakannan alueilla takavuosien riemukas riistanhoitotyön tulosten seuranta on saanut aivan uusia sävyjä. Maanomistajat ja muut sidosryhmät asettavat huomattavaa painetta kannan koon pienentämiseen. Metsästäjät osaavat ja tekevät paljon, mutta sekään ei aina tunnu riittävän, kun tavoitteista puhutaan. Monen mielestä riistaa on liikaa. Toiset taas näkevät kasvavan riistakannan mahdollisuutena. Kuinka metsästäjät selviävät urakasta? Mitkä toimet ratkaisevat jahdin onnistumisen ja mihin nyt pitäisi keskittyä?

Jahtia koko kauden mitalta

Yksittäisen luvanhakijan peurasaalis voi helposti tätä nykyä nousta satoihin, jopa toiselle tuhannelle. On selvää, että jahdin aloituksen lykkääminen ei monessa paikassa tule enää kyseeseen, vaan metsästyspaine on jaettava tasaisesti koko kaudelle.

Pienten sorkkaeläinten runsaan kannan alueella yleiskeinoksi onkin noussut koko kauden kestävä jahti. Metsästysseuroissa, joissa valkohäntäpeurojen kyttäysjahti aloitetaan heti syyskuun alusta, ja jatketaan kaikkien metsästysmuotojen osalta tasaisesti koko kauden mitalta, on saavutettu hyviä tuloksia.

Monipuolisilla metsästystavoilla päästään peurajahtiin ripeällä startilla ja saalistilasto täyttyy. Peuroja on hyvä metsästää koko kauden aikana, joka vaatii luovuutta hirvijahdin ja muiden syksyn kiireiden vyöryessä kunnolla käyntiin. Saalistilastoa on huomattavasti palkitsevampaa tarkkailla sen täyttyessä jo etupainotteisesti. Vähäluminen talvi tai yllättävät jahtiin vaikuttavat tekijät eivät pääse rasittamaan metsästyksen etenemistä täydellä voimallaan.

Tulemme tarvitsemaan pelkästään verijäljelle ohjattuja koiria jatkossa nykyistä enemmän.

Helpotusta vastuunkantajille

Olisi väärin ajatella metsästäjien olevan vain kannanhoitoa suorittava ryhmä. Metsästyksen tulee olla harrastus tai elämäntapa. Suurien kaatolupamäärien aikaan onkin hyvä tiedostaa myös se tosiasia, että kovien tavoitteiden saavuttamisesta saattaa aiheutua painetta, joka heijastuu koko metsästysseurueeseen kovenevana kielenkäyttönä ja tiukkenevina ilmeinä. Näitä oman seuran vastuullisia ja muita vastuunkantajia onnistunut alkukauden jahti helpottaa huomattavasti. On leppoisampaa lähteä joulutauolle, kun iso osa saaliista on jo vakuumissa ja sarvia keitellään.

Säilyttäkää elämyksellisyys

Valkohäntäpeurojen kannanhoitoon etsitään kiivaasti uusia keinoja ja peurakannan koko mietityttää myös metsästäjiä. Monilla alueilla valkohäntäpeura on kokonaan uusi riistavara ja nykyinen suuri riistamäärä voi olla uusi asia. Tässä tilanteessa sidosryhmien tarpeita on kuultava ja ne on otettava vakavasti.

Siitä huolimatta metsästyksen taustalla voi olla elämyksellisyyden tavoittelu, jonka kautta voi löytyä myös paikallisesti sopivan kokoinen riistakanta. Elämyksellisyyden ylimenevälle osalle kun löytyy nykyisin ottajansa: monet ovat kiitollisia saalispalasta tai jahtimahdollisuuksista.

Pidemmällä aikavälillä paikallisesti sopiva kanta tarjoaa riittävät riistaresurssit harrastajille ja riistatalousyrittäjille. Metsästäjien tuleekin käydä keskustelua eri intressiryhmien kanssa ja sovittaa alueiden riistatiheydet niiden perusteella sopiviksi.

Pitkien valoisien iltojen kyttäyspaikka voi löytyä paksun peurapolun varresta ennen kaurapeltoa. Tällöin ehkä saadaan myös kaato muualle kuin pystyviljaan.

Pellot ja liikenne etusijalla

Alkukauden jahtistartilla päästään pureutumaan kunnolla viljelyksen ja liikenteen kannalta ongelmallisimpiin kohteisiin. Metsästysseurat voivat tarkastella riistanhoidon ja jahdin toteuttamista karttaharjoituksin, joissa rauhallisemmilta ydinalueilta saattaa löytyä hyviä paikkoja riistapelloille ja ruokinnalle. Näillä alueilla metsästyspaine voi kaiken kaikkiaan olla pienempi. Piirretään ne yhdessä kartalle.

Viljelijöiden näkökulma on monella herkkänä mielessä alkukauden jahteja suunniteltaessa. Pitkien valoisien iltojen kyttäyspaikka voi löytyä paksun peurapolun varresta ennen kaurapeltoa. Tällöin ehkä saadaan myös kaato muualle kuin pystyviljaan. Sokerijuurikkaat, porkkana- ja kuminapellot voivat kärsiä peurojen ruokailun vuoksi merkittävästi. Kohdistamalla selkeää ja tuloksellista jahtipainetta näihin kohteisiin, saavutetaan elintärkeää maanomistajien luottamusta.

Lienee selvää, että monilla alueilla edelleen kasvavat liikenteen kolarimäärät kertovat riistakannan kasvusta ja vahvasta potentiaalista. Alkukauden jahtipaikoista ei ole puutetta, kun tehdään karttaharjoitus, jossa pahimmat kolarisumat laitetaan oman metsästysseuran karttapohjalle. Jokainen ennalta estetty kolari säästää kustannuksia ja turvaa vahingoilta.

Saaliin käsittely korostuu

Alkukauden peurarynnistyksessä saaliin käsittely korostuu. Ilman jäähdytyskoneita toimiva metsästysseurue joutuu herkästi tukeutumaan naapurien kylmälaitteilla varustettuihin lihankäsittelytiloihin. Syyskuun alun lämpö pitää kärpäset virkeinä ja kaadon tapahduttua on toimittava heti. Vahvan valkohäntäpeurakannan alueen aikainen jahtistartti on lisännyt lahtivajojen kylmälaitevarustelua jo kiitettävästi.

Jousi sopii moneen paikkaan

Kauden ensimmäisten kyttäyspaikkojen suunnittelussa on hyvä muistaa myös jousiaseen tuomat mahdollisuudet äänettömään ja tehokkaaseen jahtiin vaikkapa aivan pihojen tuntumassa. Tulevasta metsästyksestä on tarpeen kertoa etukäteen asukkaille. Etukäteiskeskustelu mahdollistaa aivan lähellekin sijoitettavat passipaikat ja etenkin turvallisuuden kannalta tärkeät toimintatavat käydään etukäteen läpi.

Puutarhoistaan ja pihaistutuksista huolehtivat asukkaat ottavat paikoitellen avosylin vastaan osaavat jousimetsästäjät. Onnistuneen puutarhan suojametsästyksen tuloksena annettu valkohäntäpeuran kaatopala lujittaa metsästyksen asemaa ja on mitä parhainta paikallisbrändin rakentamista koko harrastuksellemme.

Koirillekin uusia vaatimuksia

Jahtikauden alkaessa heti syyskuun alussa kasvillisuus on runsasta ja riistanhajuja maastossa riittää. Etenkin runsaan riistakannan alueella törmätään haasteisiin jäljestystilanteissa. Ovatko ajotoiminnassa ja karkottajina käytettävät peurakoirat motivoituneet verijälkeen siten että jäljellä myös pysytään? Verijälkispesialisteille on etenkin alkukauden jahdeissa huimaa tilausta.

Monipuolista jahtia jatkossa entistä enemmän

Sorkkaeläinkannat ovat olleet kasvusuunnassa eritoten pienempien, metsäkauriin ja valkohäntäpeuran osalta. Kannassa on nyt pääomaa ja potentiaalia siihen, että kannat jatkavat kasvuaan. Jos edessä on leutoja talvia eikä petojen, metsästyksen sekä liikenteen aiheuttama kokonaisverotus leikkaa kasvua, saatetaan nähdä entistäkin vahvempia riistavuosia. Uusia jahdin toteuttamistapoja varmasti jatkossa tarvitaan, mutta ennen kaikkea peuranmetsästäjien olisi hyvä päästä käyttämään koko jahtikausi hyödyksi, kuhunkin aikaan parhaiten sopivalla tavalla. Tämä puolestaan saattaa edellyttää uusia toiminatamalleja ja tapoja pyynnin toteutuksessa.