Saarijahti – paras jahti

Saaristojahdit eivät ole ”Lähden klo 14”-metsästäjille. Ajateltu venekyyti oman auton luo voi olla varattu 300 kiloiselle hirvenruholle. Metsästyksenjohtajat Kari Haatainen Leppävirran Metsästysseurasta, Juha Reinikka Hentulan Hirviporukasta ja Keijo Matilainen Tutjunniemen Erästä kertovat omien seurojensa saarijahdeista Itä-Suomen vesistöissä.

Aikaistettua jahtia vai ei

Saarijahtien riesana voi olla aikainen talventulo, sillä ohutkin jääriite on puuveneille tuhoisaa. Lumi, vesi ja pakkanen tekevät veneet ja kalliot liukkaiksi sekä rasittavat moottoreita. Jossain vaiheessa jääpeite estää veneilyn kokonaan. Suomen riistakeskukselta voikin anoa aikaistettua hirvijahdin aloitusta ja perustella sitä saarijahtien ajallisesti lyhyemmällä ja epävarmemmalla metsästysmahdollisuudella.

Leppävirran metsästysseuran saarista saatavan saaliin osuus vaihtelee vuosien välillä. Seura ei ole hakenut aikaistusta.

– Meidätkin on pakkasaamu päässyt yllättämään siten, että veneen moottori on leikannut kiinni. Viimeistään jäätyvät lahdet ja venerampit lopettavat saarijahdin, Kari Haatainen sanoo.

Sen sijaan liperiläinen Tutjunniemen Erä on hakenut aikaistusta joka syksy. Seuran alueesta noin kolmasosa on saarissa ja kaatoja saariin tehdään arviolta viidennes luvista. Tämän jahtikauden aloitus oli 26. syyskuuta.

– Mantereen puolelle siirrytään ”normaalin” jahdin alkaessa 10. lokakuuta. Aikaistettu jahti on ollut tarpeellinen ja perusteltu. Hirviä on saarissa ollut tänä syksynä runsaasti. Talveksi ne eivät ole sinne viime vuosina jääneet, Keijo Matilainen kertoo.

Aikaistetun jahdin merkitys Hentulan Hirviporukalle ei ole nykyään niin suuri kuin takavuosina, vaikka suuri osa seuran metsästyksestä on saarijahteja. Metsien rakenne on muuttunut ja hirvien laidunalueet vähentyneet. Pysyvää kantaa ei saarissa ole, vaan hirvet käyttävät seuran saaria läpikulkureittinä ja hirvitilanne vaihtuu viikoittain.

– Aikaistettu jahti antaa metsästykseen pelivaraa, Juha Reinikka toteaa.

Vaatii ennakkovalmisteluja

Hentulan Hirviporukalla oli ennen saaressa käytössään palovartijan entinen talo, johon kokoonnuttiin edellisen päivän hämärissä. Myös hirven nylky ja paloittelu oli mahdollista saaressa. Rakennusten kunnossapito ei ollut mahdollista, ja nykyään jahtiin lähdetään Karviosta muutaman kilometrin venematkalle, ”isoilla Bustereilla”.

– Lisäksi meillä on käytössä ”lihavene”. Logistiikka hoituu siten, että kaadettu eläin vedetään ahkioineen päivineen veneeseen. Venerampilla hinattu vene otetaan trailerille ja siirron jälkeen hirvi nousee orteen veneestä, Reinikka kertoo.

Tutjunniemen Erän kuljetusmatka on lyhyt ja ratkaisu sen mukainen. Käytössä on lautta, jolla viedään saareen mönkijä ahkionvetoa helpottamaan. Paluukuormassa tuodaan hirvet kotirantaan. Saarijahdin ennakkosuunnittelun ylimääräinen osa on varmistaa venekaluston saatavuus.

– Jos tarvis on, niin meiltä kyllä on päässyt tarvittaessa takaisin lähtösatamaan kesken päivän, sanoo Matilainen.

Leppävirran Metsästysseuran keskelle saarta kaatuneet hirvet on vedetty käsivoimin rantaan ja nostettu siitä veneeseen. Kolme vuotta on apuna ollut polttomoottorikäyttöinen vinssi. Ahkiota ei kuljeteta edestakaisin, vaan sen paikka on pysyvästi saaressa. Passipaikat sovitaan jo mantereella ennen vesille lähtöä.

– Aina eivät aikataulut saarijahdissa mene uusiksi, mutta yllättäviin käänteisiin pitää varautua ennakkoon. Viisasta on valmistautua siten, jos puolenpäivän piipahdus venyykin iltamyöhään, niin mukana on lämmintä vaatetta, evästä, varavirtaa ja valoa, Haatainen vinkkaa.

Veneilemään pitää pystyä sekä pimeässä että sumussa. Nykytekniikka auttaa, muttei aina voita luonnonvoimia. Joskus huono sääennuste estää saareen lähdön.

Metsästysjärjestelyt saaressa

Jos passittajia riittää, mantereen jahdeissa muodostetaan hirvien oletettuun kulkusuuntaan passiketjuja. Parhaimmat paikat näissä ketjuissa ovat ”kulkupaikat” eli hirvien perinteisesti käyttämät reitit. Saarijahtien kulkupaikkoja ovat uintipaikat.

– Nämä uintipaikat pysyvät jopa vuosikymmeniä samoina. Toisaalta hirvi lähtee uimaan aivan mistä tahansa, jopa ylittämään vesistöä keskeltä leveintä järvenselkää, jos saa painetta riittävästi, kertoo Reinikka.

Ennemmin tai myöhemmin hirvi tulee uintipaikalle tai passitetulle kannakselle. Uiva hirvi haistaa ja näkee helposti rantaviivalla liikehtivän passittajan. Haasteita riittää.

– Sinnikkään ja hirven perään uivan koiran tavoittamiseksi olemme joutuneet ajamaan autolla kymmeniä kilometrejä vesistöjen ympäri, Reinikka jatkaa.

– Hirvi on hyvä uimari ja oppii nopeasti karistamaan uimattoman koiran jäljestään. Toisaalta uimattoman koiran hätyyttämä hirvi saattaa jäädä paremmin seuraavaan saareen ja antaa minulle hirvijohtajana aikaa tehdä uudet suunnitelmat, vinkkaa Tutjunniemen Erän Matilainen.

Leppävirran alueen saarella hirvet viihtyvät ja käyttävät sitä kulkureittinä.

– Normaali suunnitelma on, että lähdetään kahdella koiralla yhtä aikaa molemmista saaren päistä, kertoo Haatainen.

Hän korostaa useamman hirven samanaikaisen juoksentelun saaressa edellyttävän maltin säilyttämistä eli ammutaan mitä on sovittu. Vasaporukan kanssa tulee varoa ampumasta emää vasoilta, koska pelkkä emä saattaa tulla monesti yksinään. Haavakon sattuessa saarijahti on Haataisen mielestä haasteellinen, jos hirvi lähtee uimaan saaresta pois. Mantereella jäljitys on helpompi järjestää.

Tututkin vedet voivat yllättää

Syksyisen hyinen vesi on kuolettava elementti raskaasti varustautuneelle metsästäjälle. Johtajat edellyttävät jokaiselta saarijahtiin osallistujalta pelastusliivien käyttöä. Toimintakyky veden varassa ei ole montaa minuuttia.

Veden varaan joutumisen riski kasvaa, jos venekalustossa ei ole huomioitu saaliin painoa. Muutama sentti veneenlaitaa vesilinjan yläpuolella ei riitä. Aallokko tai toisen veneen peräaallot voivat aiheuttaa vaarallisen tilanteen. Kivet ovat ongelma varsinkin, kun vedet ovat matalia. Välillä tutukin vedet yllättävät, joten nopeuden kanssa kannattaa olla tarkkana.

Turvallisuus pitää ottaa huomioon myös passipaikkojen järjestelyissä. Laukauksen taustalla ei voi olla järvenselkä. Haastatelluista seuroista kaikilla on tiukka ohjeistus tämän suhteen. Hirviluoti on vaarallinen useita kilometrejä, ja vedenpinta aiheuttaa kimmokkeita.

Hentulan Hirviporukalla on ehdoton kielto ampua uivaa hirveä.

– Osuma-alue uivassa hirvessä on liian pieni ja riski kimmokkeelle suuri, Reinikka sanoo.

Jos haaveri tai vaikka sairauskohtaus sattuu venematkan takana, avun saapumisessa voi kestää. Ensiaputarvikkeet kannattaa varata huolellisesti. Kännykkään ladattava 112-sovellus auttaa paikannuksessa, jotta apu löytää oikeaan maastokohtaan.

Ei pelkkää kurjuutta ja vaaraa

Saarijahti on Tutjunniemen Erässä syksyn kohokohta, varsinkin tällaisena syksynä, kelien suosiessa.

– Järvielementti antaa taukotulisteluillekin oman vivahteen, kertoo Matilainen.

Myös Leppävirran saarijahdeissa on erilaista tunnelmaa kuin mantereella. Jahtipäivä venematkoineen on kokonaisuudessaan hieno.

– Koirien haku on nopeampaa ja jahti hektisempää, jos kahdella koiralla on eri hirvet ja ne pysyvät saaressa. Monelle jahdissa olevalle tulee tilanteita, vaikka ei pääsisikään ampumaan, Haatanen sanoo.

Hentulan Hirviporukan vakionäkymänä ovat kaunis luonto, ruska ja komeat kalliot.

– Hienoa jahtia, Reinikka kiteyttää.