Tavallisin syy aseilla tapahtuviin onnettomuuksiin on sormikurin puute. Jos ase on ehjä, laukauksen lähteminen johtuu aina liipaisimen painamisesta. Pidä sormi pois liipaisinkaaren sisältä niin kauan, että näet tähtäimien läpi kohteen, jota olet valmis ampumaan. 
Aseturvallisuuden 4 sääntöä

Näistä EI neuvotella

Aseiden käsittelyyn on olemassa yksinkertaiset säännöt, joita noudattamalla taataan turvallisuus.

teksti ja kuvat Arto Määttä

Julkaistu9.9.2020

Suomalaisessa metsästyksessä tapahtuu vuosittain metsästäjävakuutuksen piiriin kuuluvia ampuma-aseella aikaansaatuja vahinkoja. Valitettavasti vahinko johtaa joskus myös metsästäjän kuolemaan.

Nämä tapaukset ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä jokaista henkilövahinkoon päätynyttä tilannetta kohden tapahtuu huomattavasti suurempi määrä läheltä piti -tilanteita. Tähän voidaan saada muutosta ainoastaan vaatimalla metsästäjiä noudattamaan aseiden käsittelyssä toimintatapoja, jotka takaavat turvallisuuden.

Onneksi jo vuosikymmeniä sitten on luotu neljä yksinkertaista sääntöä, jotka kattavat kaiken. Ne on aikoinaan listannut Jeff Cooper, suurriistan metsästäjä ja eräs ase- ja ampuma-alan suurista vaikuttajista.

1. Kaikki aseet ovat aina ladattuja

“En tiennyt, että se oli ladattu!” on lause, jota kenenkään ei pitäisi koskaan joutua kuulemaan. Älä siis koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä.

2. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua

Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on olemassa henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (katso sääntö 1). Turvallisia suuntia ovat ”kohti maata” tai ”kohti taivasta”.

3. Pidä sormi pois liipaisimelta

”Se vain laukesi vahingossa!” Ei, aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä. Tämän kohdan rikkomukset kattavat valtaosan aseella tapahtuvista vahingoista.

4. Ole varma kohteesta

Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa.

Muutosta käytäntöihin

Näiden sääntöjen noudattaminen saattaa vaatia muutosta totuttuihin tapoihin. Tässä muutamia esimerkkejä.

Aseen kiikaritähtäimen läpi tähystäminen rikkoo aseturvallisuuden sääntöjä numero 2 ja 4, sillä ase suunnataan tunnistamatta kohdetta ja samaan aikaan kiikarissa saattaa näkyä jotain, joka ei ole kohderiistaa. Aseen suuntaaminen äänen perusteella ajojahdissa, jolloin oletetun hirven sijaan kiikarissa onkin ajomies tai koira, on esimerkki tyypillisestä, mutta vakavasta aseturvallisuuden rikkomuksesta.

Aseen huolimaton kantaminen maastossa muodostaa turvallisuusriskin, jos olalla kannettaessa kiväärin piippu valuu vaaka-asentoon sen sijaan, että se olisi pystyssä osoittaen neutraaliin suuntaan. Tällöin rikotaan sääntöä numero 2.

Sormen laittaminen liipaisinkaaren sisälle ilman akuuttia ampumistarkoitusta olisi saatava kokonaan loppumaan (sääntö 3). Vastuu ”vahingonlaukauksesta” kuuluu aina sormen omistajalle.

Moni on kuullut tapauksista, jossa on ammuttu ”tyhjälaukaus” asetta autoon laitettaessa. Jos vire on pakko poistaa, suunnataan piippu turvalliseen suuntaan (sääntö 2), tarkastetaan että ase on varmasti lataamaton (sääntö 1) ja vasta sitten painetaan liipaisinta.

Aina voimassa

Nämä säännöt pätevät aina. Olipa kyse aseen kuljetuksesta, toiminnasta ampumaradalla tai metsästyksestä.

Tälle ehdottomuudelle on vahvat perusteet: jos näitä sääntöjä noudatettaisiin aina ja kaikkien toimesta, ei aseilla tapahtuisi lainkaan vahinkoja. Sen sijaan, että puhutaan vahingoista, olisi oikeampaa puhua huolimattomuudesta tai välinpitämättömyydestä.

Avoin lukko tai taitettu piippu on visuaalinen varmistus siitä, ettei ase ole toimintavalmis. Aseturvallisuuden kannalta oleellista on kuitenkin neljän perussäännön noudattaminen, eikä aseen valmiustilalla saa olla vaikutusta aseen käsittelyyn. Aseisiin suhtaudutaan aina siten, että ne ovat ladattuja.
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit

Turvallisuus on tunteita tärkeämpää

Ihmisten herkkyys ja käsitys sopivasta tavasta ilmaista asiat on viime vuosina muuttunut ja myös virheelliseen aseenkäsittelyyn puuttumista arastellaan vastaanottajan loukkaantumisen pelossa. Tämä on huono kehityssuunta, koska aseet ovat edelleen aseita. Millään ei saa olla vaikutusta niiden käsittelyssä vaadittavaan kurinalaisuuteen.

Aseturvallisuudessa ei ylipäätään tule sallia minkäänlaista joustoa. Havaittaessa virheitä, tulee niistä huomauttaa välittömästi ja vaatia korjausta. Aseet ovat potentiaalisesti hengenvaarallisia välineitä, joten välinpitämättömyys muodostaa riskin kaikille käsittelijän ympäristössä.

Töpeksijän saama henkinen kolhu on painoarvoltaan mitätön verrattuna mahdollisiin henkilö- tai materiaalivahinkoihin. Fiksu ihminen ei huomautuksesta loukkaannu, vaan on tyytyväinen mahdollisen vaaratilanteen estyessä. Ja ottaa huomautuksesta opikseen.

Mitä mieltä olet Metsästäjä-lehden verkkoversiosta?



Vuoden 2022 viimeinen Metsästäjä julkaistiin poikkeuksellisesti vain verkkolehtenä ja keräämme kokeilusta palautetta.

Osallistu kyselyyn tästä 31.12.2022 mennessä ja voita riistakamera!