Usein kuulee sanottavan, ettei kaadolla ole aikaa ottaa kauniita saaliskuvia. Kauniin kuvan saa yleensä hyvin pienellä vaivalla ja nopeasti. Tässä kuvassa on hirven suolet peitetty hirvellä ja ase aseteltuna turvallisesti lukko auki. Toisinaan näkee kuvia, jossa ampuja istuu hirven päällä. Tämä luo monelle katsojalle riistaa epäkunnioittavan kuvan metsästäjästä ja saattaa päästä epätoivottuun syyniin sosiaalisessa mediassa.

Metsästys somessa

Metsästyksestä sosiaalisessa mediassa julkaiseva Iina Saarikko kertoo, miten syntyy täydellinen somepäivitys ja miten pärjätä sosiaalisen median negatiivisten puolien kanssa.

Teksti ja kuvat Iina Saarikko

Julkaistu17.11.2022

Metsästysharrastuksen jakaminen sosiaalisessa mediassa eli somessa saa aikaan monenlaisia reaktioita. Aihe on samaan aikaan monelle sekä herkkä että kiinnostava. On ymmärrettävää, että mielipiteitä on yhtä monta kuin ihmisiäkin. On kuitenkin tärkeää, että metsästys näkyy monipuolisesti eri sosiaalisen median alustoilla, kunhan se tehdään mahdollisimman katsojaystävälliseksi laajalle yleisölle.

Some on oiva paikka saada näkyvyyttä metsästykselle ja luoda siitä myönteinen kuva myös heille, jotka eivät aiheesta paljoa tiedä. Toisinaan ihmiset eivät käsitä, miten paljon metsästäjiä seurataan somessa heidän tietämättään.

Havupeti on kiva lisä saaliskuvaukseen ja antaa katsojalle kunnioittavan tunteen. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, ettei metsästä saa mennä repimään oksia ilman maanomistajan lupaa.

Turhaa kaunistelua vai rankkaa realismia?

Toisinaan kuulee sanottavan, ettei metsästystä pidä silotella turhalla lässytyksellä ja kauniilla saaliskuvilla, vaan sen kuuluu näkyä juuri sellaisena kuin se on. Tai metsästyksestä kiinnostuneille annetaan sosiaalisen median kautta liian siisti kuva lajista ja sitten he järkyttyvät, kun joutuvatkin likaamaan kätensä.

Varmasti jokainen metsästäjä tietää, että veri, suolet ja toisinaan huonot laukaukset kuuluvat väistämättä osaksi lajia. Asiasta täysin tietämätön henkilö ei välttämättä ymmärrä sitä ja näkee kuvassa mahdollisesti vain saalista kunnioittamattoman metsästäjän. Tästä voi seurata turhaa negatiivisuutta metsästäjiä kohtaan. Metsästyksestä kiinnostunut henkilö perehdytetään lajin saloihin alusta pitäen ja näin ollen ymmärtää, miksi asiat tapahtuvat niin kuin ne tapahtuvat.

Tilannekuvat ovat usein myös tunnelmallisia. Aina ei tarvitse varta vasten etsiskellä havupetiä, kunhan riista on kuvassa sitä kunnioittavalla tavalla.

Täydellinen somepäivitys

Täydelliseen somepäivitykseen ei ole yhtä ainutta oikeaa tapaa. Siisti kuva ja lyhyt tapahtumakuvaus on kuitenkin tunnelmallisempi ja kertovampi kuin suolikasassa uiva raato ja kaljatuoppi-emoji. Päivän kulusta kertominen auttaa ihmisiä ymmärtämään, miten paljon aikaa ja vaivaa metsästys vaatii. Lisäksi teksti avaa metsästäjien suhdetta luontoon; metsästä ei vain oteta, vaan se antaa. Sille, joka jaksaa nähdä vaivaa.

Huonot laukaukset kuuluvat lajiin. Jos niistä haluaa kertoa, kannattaa se tehdä mahdollisimman laajasti, ettei lukijalle jää kuvaa pelkästä räiskimisestä. Kaikki eivät ymmärrä, että parhaasta yrityksestä huolimatta laukaus ei aina onnistu.

Pienpetopyynti luolakoiralla on paljon puhuttava aihe, varsinkin ei-metsästäjien keskuudessa. Kannattaakin miettiä tarkkaan, millaista sisältöä haluaa sosiaaliseen mediaan jakaa väärinkäsityksien välttämiseksi. Onhan kyseessä kuitenkin tehokas metsästysmuoto, etenkin supikoiralle.

Somen nurja puoli

Sosiaalinen media antaa paljon, mutta on myös todella raaka. Siellä on helppo möykätä asioista anonyyminä, haastaa tahallaan riitaa, haukkua muita tai saada toivottu negatiivinen tai hyökkäävä vastaus, mitä usein voidaan käyttää sen kirjoittajaa vastaan.

Somessa on myös helppo levittää valheellista tietoa, etenkin huonosti selitetyistä tai selittämättä jätetyistä tilanteista. Joskus jopa huonosti otetuista kuvista. Toisinaan myös kauniit saaliskuvat ja -kertomukset pääsevät negatiiviseen syyniin. Siltä on mahdotonta välttyä, varsinkin julkaistaessa julkisilla sosiaalisen median alustoilla.

Aina someen julkaistessa kannattaa muistaa, että kuka tahansa voi ottaa jaostasi kuvakaappauksen. Vaikka olisit itse tehnyt päivityksesi suljettuun ryhmään tai yksityiselle tilille. Julkaistut asiat ovat verkossa ikuisesti.

Seuraa Saarikkoa Instagramissa:

@iina_elisabeth

Vaikka oman pään sisällä kiehuisi, somessa kannattaa vastata mahdollisimman neutraalisti, asiantuntevasti ja hyökkäämättä. Toisinaan ihmiset haluavat kiusallaan kommentoida negatiivisesti. Ne on hyvä jättää omaan arvoonsa, jos asia on henkilölle jo selvitetty. Avoin ja ystävällinen keskustelu luo mukavan fiiliksen, vaikka asioista ei aina samaa mieltä oltaisikaan. Asioista vänkääminen ei johda sosiaalisessa mediassakaan mihinkään.

Toisinaan tuntuu, että toinen metsästäjä on metsästäjän pahin vihollinen sosiaalisen median alustoilla. Metsästäjien tulisi pitää yhtä ja hyväksyä, että tapoja on yhtä monta kuin tekijöitä, kunhan pysytään hyvän maun ja lakien rajoissa.

 

Mikä somen metsästyspäivityksissä ja -keskusteluissa on parasta? Kommentoi alle!

4 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Reijo Oikarinen

Somessa pitää olla erittäin varovainen kuvien kanssa. Kauniita kuvia katsoo mieluummin ja niistä jää positiivinen mieli.

Editor
Mirja Rantala

Kauniita ja tunnelmallisia metsästyskuvia tosiaan katsoo mielellään. t. Metsästäjän toimitus

Antti Kuivalainen

Somekuvilla luodaan kuvaa myös lainsäädännöstä, joten kannattaa olla tarkka, että varusteet ovat lain kukaiset.

Editor
Mirja Rantala

Tärkeä huomio! Kuvissa kannattaa olla tarkka, että varusteet jne. ovat lainmukaisia. t. Metsästäjän toimitus

Mitä mieltä olet Metsästäjä-lehden verkkoversiosta?



Vuoden 2022 viimeinen Metsästäjä julkaistiin poikkeuksellisesti vain verkkolehtenä ja keräämme kokeilusta palautetta.

Osallistu kyselyyn tästä 31.12.2022 mennessä ja voita riistakamera!