Kylmiö kannattaa suunnitella riittävän tilavaksi.
Tee se itse

Kylmiö vanhan nylkyvajan yhteyteen

Kylmiöitä suunnitellessa moni voi miettiä, voisiko vanhaa nylkyvajaa tai muuta rakennusta hyödyntää. Kyllä voi, mutta ensin on hyvä varmistaa rakennusalan ammattilaiselta rakennuksen kunto ja sen soveltuvuus tarkoitukseen.

TEKSTI JA KUVA Ville Viitanen PIIRROKSET JA KUSTANNUSARVIO Esko Viitanen ja Risto Paakkonen

Julkaistu14.5.2020

Esimerkissämme metsästysseuran nylkyvajana toimii vanhan navettarakennuksen päädyssä oleva lato. Hirvet on nyljetty ladon päädyssä ulkona katoksen alla, josta ne on katossa olevia kiskoja pitkin siirretty sisälle. Tilava lato toimii hyvin nylkyvajana, mutta lihan säilyminen niin alkusyksyn lämmössä kuin talvipakkasilla on ollut haastavaa. Kun ladon kunto ja sen soveltuvuus oli tarkastettu, seura päätti rakentaa ladon sisälle kylmiön.

Kylmiön koko ja rakenteet

Kylmiön sisämitat ovat: pituus 2 600 mm, leveys 2 200 mm ja korkeus 4 800 mm. Kylmiöön sopii roikkumaan 3–5 hirveä. Pienempää riistaa ja hirvenpaloja varten lattialle tehtiin matalampi metalliteline.

Runko tehtiin 50×150 puutavarasta. Eristeeksi asennettiin vaakaan 100 mm pontatut polyuretaanilevyt.

Sisäpuolelle asennettiin vaakakoolauksen (22×100) päälle kirkas profiilipelti, jolloin tilat on helppo pitää puhtaana, ja ulkopuolelle 6,5mm filmivanerit.

Etuseinän pariovet tehtiin huullettuina lämpöhukan vähentämiseksi. Pieni lämpöhukka löytyy ovien yläreunasta, missä on kiskoille sopiva aukko.

Lattia rakennettiin vanhan lankkulattian päälle. Pohjalle asennettiin 200 mm polyuretaanilevyt ja sen päälle valettiin 60 mm + 50 mm teräsbetonilaatat. Lattialämmityskaapelit asennettiin jälkimmäisessä lattiavalussa, niin sanotun työlaatan päälle. Loppusyksystä ja talvella kylmiön lämmittäminen tulee tarpeeseen. Lattia viimeisteltiin epoksipinnoitteella.

Betonilaatan kallistukset suunnattiin keskelle, josta 110 mm viemäröinti ohjaa pesuvedet ulos imetyskaivoon.

Kylmiön koko on noin 30 m3, jolloin kylmälaitteen täytyy olla riittävän suuritehoinen. Kylmälaite asennettiin kylmiön ulkopuolelle katonrajaan. Koneesta tuleva kondensiovesi johdatettiin rakennuksen ulkopuolelle, jolloin vesi ei tipu lahtivajan puulattialle. Mahdollisten sähkökatkojen vuoksi kylmiöön asennettiin lämpötilavahti tekstiviestitoiminnolla.

Esimerkissä olevan kylmiön kustannusarvioksi tuli reilut 9 000 euroa. Suurimmat kustannukset ovat kylmäkoneen hankinta ja sähkötyöt. Aktiivisella talkootyöllä voidaan vähentää kustannuksia; porukasta löytyvä ammattiosaaminen ja ”joutilaat rakennusmateriaalit” seuran jäseniltä kannattaa hyödyntää. Tällöin todelliset kustannukset ovat paljon pienemmät.
Subscribe
Notify of
2 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Peter Essen

Suunnittelemme vähän vastaavanlaista ratkaisua. Saisiko teiltä neuvoa kylmäkoneiden hankinnasta, eli mitä markkinoilla tarjolla ja mihin päädyttiin.
Miksi korkeus noin suuri tilassa? Meillä metsästetään pääsääntöisesti peuraa ja kaurista. Mikä olisi ”riittävä” korkeus?

Editor
Tero Kuitunen
Vastaa  Peter Essen

Hirvi on iso eläin ja siitä syystä hirvelle sopiva huonekorkeus on vähimmillään 4,5 metriä. Hirvi on painava, ja siksi sen on roikuttava mureutusaikana.
Pienemmät eläimet, kuten peura ja kauris, mahtuvat matalampaan tilaan, vähimmäiskorkeus on 2,5 metriä.
Peuran ja kauriin pienemmät ruhopainot mahdollistavat mureutuksen makaavassa asennossa, mutta riiputtaminen on toki parempi.
Pieneenkin tilaan on saatavissa kylmälaitteita. Esimerkkinä olkoon GGM GASTRO (+5C – -5C), jolla jäähdytettävä tila on max 6m3
Myös käytettynä löytyy erittäin hyviä vaihtoehtoja. Niille saa yleensä max 2 vuotta takuuta, mutta useimmiten käytettyinä tarjottavat laitteet ovat joko todella suuria tai sitten pieniä (jälkimmäiset ovat sopivia kauriiille ja peuralle).
Vaihtoehtoisesti on mahdollista hankkia valmiina ns. koko huone.

Muuta huomioitavaa:
Jos hirven ruhoja on tarkoitus riiputtaa, huomioi korkeus (vähintään 4,5 metriä) ja huoneen koko. Ison ruhon ympäri pitää mahtua liikkumaan sekä tarvittaessa myös liikuttamaan ruhoa.
Huoneen korkeudessa on otettava huomioon kattoon asennettavat kiskot ja myös nosto-vinssi, jotka ottavat oman tilansa korkeudesta. (Kiskot yleensä noin 20-30 cm ja vinssi koukkuineen noin 45 cm).

HUOM! Rakennesuunnitelmat ja lujuuslaskelmat tulee tehdä aina tapauskohtaisesti! Jutun ohjeet on suunniteltu esimerkissä olleen rakennuksen mittojen ja kunnon mukaisesti. Ohjeet eivät sovellu yleistettäviksi.

HUOM! Vanhan rakennuksen ristikoiden kuormituksen kasvaessa paljon ja kantavien seinälinjojen paikkojen muuttuessa, on ristikoiden mitoitus ja vahvistaminen hyvä tarkistuttaa rakennusalan ammattilaisella.

Leikkauspiirroksen selitykset

1. seinä

  • filmivaneri 6,5mm alaosaan h1500 (lattiapinnasta)
  • runko 50×150 k900, runkotolpat tukevat myös ylä- ja alapaarrepalkkien kuormaa (käsittelytilaan on laitettu myös lisätolpat 150×150 k1800 tukemaan ylä- ja alapaarrepalkkien kuormaa kylmiön sivuseinälinjoille kylmiön ja nylkykatoksen välille)
  • vaakakoolaus 25×100 k600
  • pontattu polyuretaanilevy 100 mm vaakaan, nurkkasaumoihin uretaanivaahto
  • vaakakoolaus 25×100 k600, kiinnitys 5×150 ruuveilla eristelevyn läpi vaakakoolaukseen
  • profiilipelti R20

2. katto

  • vesikate profiilipelti (vanhaa rakennetta)
  • ruodelaudoitus (vanhaa rakennetta)
  • yläpaarrepalkit (vanhaa rakennetta, lisätuenta kylmiön seinärunkotolpilla 50×150 k900 ja käsittelytilan pilaritolpilla 150×150 k1800)
  • tuuletustila
  • pontattu polyuretaanilevy 2×100 mm, nurkkasaumoihin uretaanivaahto
  • alapaarrepalkit 2 kpl 50×125 k900, yläpaarrepalkkien molemmin puolin (vanhaa rakennetta, lisätuenta kylmiön seinärunkotolpilla 50×150 k900 ja käsittelytilan pilaritolpilla 150×150 k1800)

3. lattia

  • epoksipinnoite
  • betonilaatta 110 mm, raudoitus harjateräs 8mm k150 ristiin, lattialämmityskaapelit
  • pontattu polyuretaanilevy 2x100mm, nurkkasaumoihin uretaanivaahto
  • puulattia 50×150 lankuista (vanhaa rakennetta)
  • lattianiskat150x200 k500 (vanhaa rakennetta)
  • betonipilarianturat k2500 (vanhaa rakennetta)

Lisätietoja kylmiöistä ja lahtivajoista Metsästäjälehden 2/2020 numerossa ja Riistanlihan myynnin oppaassa.