Koiran kanssa

Karkottajat tulevat!

Karkottajina toimivat metsästyskoirat ovat edelleen monelle metsästäjälle uusia tuttavuuksia. Ne ovat hiljalleen yleistymässä iloisen luonteensa ja laajojen käyttöominaisuuksiensa ansiosta, vaikka rekisteröintimäärät ovat yhä pieniä muihin metsästyskoirarotuihin verrattuna. Karkottava koira on tehokas metsästyskoira, mutta vaatii hyvän hallinnan lisäksi paljon aktiviteetteja. Pelkästään tarha- tai seurakoiraksi metsästyskoiraa ei tulisi hankkia.

Teksti Panu Hiidenmies Kuvat Kutri Tamminen

Julkaistu16.3.2021

Karkottavina koirina voidaan käyttää lähes mitä tahansa koiria, jotka eivät seuraa riistaa liian pitkälle, mutta saavat sen tehokkaasti liikkeelle. Useimpia mannermaisia kanakoiria on alun perin käytetty myös nisäkäsriistan karkotukseen. Kiinnostus tähän käyttömuotoon on lisääntynyt Suomessa ja esimerkiksi saksanseisojia käytetään jonkin verran riistan karkottajina. Useimmat noutajat ja spanielit soveltuvat myös karkottajiksi. Terriereistä yleisimmin käytettävä rotu lienee saksanmetsästysterrieri, joka soveltuu vallan mainiosti käyttötarkoitukseen.

Pienriistametsästäjän väsymätön kumppani

Rodusta riippumatta karkottavaa koiraa voidaan mainiosti käyttää monenlaisessa pienriistan pyynnissä. Alkusyksyn kyyhkyjahdissa se toimii kuten mikä tahansa noutava koira. Opetettuna se istuu passissa hiljaa ja noutaa pudotetut linnut ripeästi etumaastosta. Noutotyöskentely lisää mukavasti koiran käyttökautta ja antaa aktiviteettia varsinaisen karkottamistyön ohelle.

Karkottajina käytetyt rodut ovat yleensä innokkaita ja kestäviä uimareita, jotka eivät kavahda viileitä vesiä. Etenkin eteläisen Suomen pitkä vesilinnustuskausi tarjoaa pitkän noutotyöskentelyjakson. Viiriäiskoira, spanielit, seisojat ja noutajat ovat energisiä ja innokkaita noutajia, joilla on yleensä luontainen taipumus kantaa esineitä ja riistaa. Tämä helpottaa noudon opettamista.

Pienimmät karkottajat kantavat yleisimmät sorsalinnut kepeästi ohjaajalleen, mutta hanhien kohdalla voi pienellä nartulla loppua voimat kesken. Usein saalis vaikka raahataan perille saakka, sillä kyseessä on sitkeä metsästyskoira.

Kauden edetessä karkottavia koiria hyödynnetään ajojahdeissa, joissa metsästetään jäniksiä ja kettuja. Parhaimmillaan karkottajat ovat pienehköillä alueilla toteutettavissa seuruejahdeissa, kuten rikkonaisessa peltomaisemassa tai pienissä metsäkuvioissa sekä jokivarsissa.

Yleensä ne ovat hyviä riistan löytäjiä ja karkottavat kuuluvalla haukullaan pienriistan passeihin tehokkaasti. Erämaisilla tai muuten laajoilla metsäalueilla muiden rotujen laajempi haku ja pitkä seuraaminen voittavat karkottajan työskentelyn.

Viiriäiskoirat kaadolla. Kaikille koirille on tärkeää opettaa sosiaaliset taidot. Seuruejahdeissa niitä tarvitaan.

Sopii verijäljelle

Yksi karkottavien koirien käyttömuodoista on verijäljestys eli haavoittuneen tai loukkaantuneen riistan etsintä. Niillä on tarkka hajuaisti ja luontainen halu seurata verijälkeä. Nuorten koirien opetuksessa usein painotetaan verijälkityöskentelyä ennen varsinaisen karkottavan riistatyöskentelyn aloittamista.

Kerran riistalle kunnolla sytyttyään voi verijäljen seuraaminen olla haastavaa etenkin maastoissa, joissa riistaa on paljon. Verijäljen seuraamisen harjoittelun voi aloittaa leikkimielellä jo aivan pienen pennun kanssa. Hajuaistinsa avulla koira varmasti löytää hieman vanhemmankin verijäljen. Kyse on lähinnä siitä, riittääkö motivaatio verijäljen seuraamiseen tuoreiden tarjolla olevien riistanhajujen sijaan.

Etenkin pieniin sorkkaeläimiin ja villisikoihin liittyvät SRVA-tehtävät lisääntyvät näiden lajien yleistyessä.Useimmilla karkottavilla koirilla riittää niin fyysinen kuin henkinen kantti vaativiin loukkaantuneen riistan jäljitystilanteisiin.

Pääosin verijäljen seuraaminen tehdään kytkettynä. Jos koira päästetään irti, on sillä hyvä olla edellytykset saavuttaa sekä pysäyttää riista. Pienriistan etsimisessä on tarkoitus, että karkottava koira myös noutaa riistan ohjaajalleen.

Karkottavat koirat yleistyvät. Jahti karkottajilla on nopeatempoista ja kiinnostaa siksi monia.

Pääleipälajina hirvieläimet

Tällä hetkellä Suomessa eletään hirvieläinten esiintymisen suhteen runsauden aikaa. Ei olekaan yllättävää, että Suomessa ovat saavuttaneet suosiotaan runsaan riistakannan alueilla kehitetyt rodut.

Karkottavan koiran ei ole tarkoitus hakea riistaa kovin kaukaa ohjaajastaan. Riistan löydyttyä oikeaoppisesti toimiva karkottava koira ajaa sen liikkeelle ajoalueen ympärille asetettuihin passeihin. Jahtimuoto ei sovellu harvan riistakannan alueille, mutta tiheän kannan alueella karkottajat laittavat useita riistaeläimiä liikkeelle ja palaavat lyhyen pyrähdyksen jälkeen hakemaan uutta riistaa.

Suomen lainsäädäntö ei tunne karkottavan koiran työskentelytapaa. Mikäli karkottava koira on säkäkorkeudeltaan yli 39 cm, se ei saa ajaa hirvieläintä. Karkottavien koirien omistajien tulee kiinnittää tähän erityistä huomiota.

Karkottavaa koiraa voidaan käyttää kaikkien Suomessa esiintyvien hirvieläinten sekä villisian metsästykseen. Tehokkaille karkottaville koirille on runsaasti käyttöä tulevaisuudessa, sillä näköpiirissä ei ole etenkään pienempien hirvieläinten osalta kantojen merkittävää vähenemistä.

Metsästysseuroissa on totuttelun paikka karkottavien koirien käytössä, sillä koirien toimintaperiaate vaikuttaa jonkin verran jahdin suunnitteluun sekä toteutukseen. Parhaimmillaan karkottajia käytetään luovasti omissa ajoissaan sekä täydentämään muiden koirien työskentelyä. Tällä hetkellä karkottajien käyttö on jahtimuotona vielä uutta ja vaatii siksi jahdin johtajilta sekä metsästäjiltä tuoretta näkökulmaa metsästykseen.

Ennen kaikkea jahtimuodon omaksuminen osaksi suomalaista metsästystä vaatii karkottavien koirien omistajilta paljon. He koirineen rakentavat kuvan karkottajajahdeista osana metsästyskulttuuriamme.

Kettu on päätynyt eräksi karkottajajahdissa. Jahtimuoto sopii hyvin pienillekin metsästysmaille.

Katso video karkottajista

Lisää samasta aiheesta

Metsästystä seitsemällä vuosikymmenellä

Pesäpallo ja metsästys, 60-luvun huvit

18.3.2021
Miksi pyydän vieraspetoja?

Kaikki lintujen puolesta

17.3.2021