Vesilintujen saalisilmoitukset

Huolellisuutta saaliskirjauksiin!

Taantuville riistavesilinnuille säädettiin metsästysasetuksella saalisilmoitusvelvollisuus, jotta saataisiin tarkempaa tietoa lajien saalismäärästä ja saaliin alueellisesta jakautumisesta eri ajanjaksoilla.

teksti Suomen riistakeskuksen Kestävä Metsästys -tiimi kuvat Jukka Kangas, Teemu Heinonen ja Jari Peltomäki

Julkaistu14.1.2021

Lähes kaikki syksyn saalisilmoitukset saatiin Oma riistan kautta, jossa ilmoittaminen on helppoa: Oma riistaan tehty saaliskirjaus muuttuu 24 tunnin kuluttua automaattisesti saalisilmoitukseksi.

Ilmoitus tulee tehdä 7 vuorokauden kuluessa saaliin saamisesta. Käytännössä saaliskirjaus kannattaa tehdä viipymättä, jotta asia ei unohdu. Saalismäärään tulee helposti näppäilyvirhe, mikä harvalukuisten lajien osalta voi johtaa saalismäärien virhearviontiin.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, ettei vahingossa kirjaa saaliiksi saatuja taveja heinätaveiksi. Heinätavin suhteellisen korkea saalismäärä sekä yksittäisten ilmoitusten yksilömäärät ja alueet viittaavat siihen, että useat kirjaukset koskevat todellisuudessa taveja.

Perinteinen metsähanhen metsästys palasi Lappiin

Vuosien odotus päättyi, kun 20.8.2020 klo 12 suuressa osassa Lappia alkoi metsähanhen metsästys kuuden vuoden rauhoituksen jälkeen. Metsästyskausi kesti viikon, saaliskiintiö oli yksi hanhi metsästäjää kohden koko kaudella ja ruokinnan käyttö metsästyksessä oli kielletty. Rajoituksien tarkoituksena oli turvata pesimäkannan kehitystä, ja samalla mahdollistaa perinteisen eräkulttuurin jatkuminen. Saaliskiintiön ja ruokintakiellon tavoitteena oli myös ohjata pyyntiä perinteiseen eränkäyntiin.

Pohjois-Suomen myöhäinen kevät saattoi olla osasyynä metsähanhen heikolle pesimämenestykselle. Ilmeisesti suurin osa linnuista ei edes yrittänyt pesintää, vaan suuntasi melko nopeasti Novaja Zemljan sulkimisalueille. Tästä syystä Lapin metsästysalueilla ei juurikaan ollut metsähanhia metsästysaikana. Saalisilmoitus saatiin 25 linnusta.

Muuttoreittitason kannanhoito, Suomen voimakkaat metsästysrajoitukset ja parantunut riistatieto mahdollistivat suomalaiselle eräkulttuurille tärkeän metsähanhen erämaapyynnin palaamisen.

Tundrametsähanhialueella oli hyvä hanhisyksy

Ministeriön asetuksen mukaisella ’tundrametsähanhen metsästysalueella’ metsästysaika oli 1.10.–30.11. Saaliiksi ilmoitettiin 479 metsähanhea. Kuvakeräyksen perusteella taigametsähanhien osuus saaliista oli ~14 %, joten taigametsähanhia alueella ammuttiin arviolta 67 kappaletta. Kaakkois-Suomessa saaliiksi saatavat taigametsähanhet ovat nykytiedon perusteella Venäjällä pesineitä lintuja.

Kuvakeräystä Suomesta saaliiksi saaduista metsähanhista jatketaan ensi vuonna. Saaliskuvien lähettäminen on vapaaehtoista, mutta sen toivoisi olevan jokaiselle metsähanhen metsästäjälle itsestäänselvyys. Vain laadukkaalla riistatiedolla voimme arvioida taigametsähanheen kohdistuvaa kokonaisverotusta, ja välttää turhia rajoituksia. Kiitos kuvakeräykseen osallistuneille!

Mitä voit tehdä vesilintukantojen hyväksi?

  • Kohdenna metsästys runsaslukuisiin lajeihin.
  • Perusta vesilintulaskentapiste ja kirjaa saalis Oma riistaan, jolloin osallistut riistatiedon tuottamiseen.
  • Pyydä pienpetoja ja osallistu elinympäristöjen kunnostamiseen, jolloin parannat pesimämenestystä.