Hirvieläinten kaaveet
Suomessa harva tietää kaaveiden toimivan myös hirviläinten metsästyksessä. Ne tuovat houkuttelupyyntiin uuden ulottuvuuden.
Houkuttelupyynti on onnistumisten tarjoamissa elämyksissä mitattuna vertaansa vailla, ja todella pakottaa metsästäjän panostamaan harjoitteluun ja riistaeläimen tuntemiseen.
Näköhavainto tukee muita aisteja
Houkuttelupyynti on tyypillisimmillään riistaeläimen äänimaailman imitoimista. Ketun pillityksessä luodaan mieluisan riistaeläimen hätähuuto viestimään mahdollisesti helposta saaliista, kaurista pillittäessä buttololla matkitaan otillaan olevaa kaurisnaarasta ja peuraa houkutellessa sarvia kalistelemalla luodaan kuva kahdesta peurapukista taistelemassa naaraasta. Eläinmaailmassa opportunismi on hyve ja joskus selviytymisen ja suvunjatkamisen edellytys.
Kaaveita käytettäessä riistaeläimen aistimaailmaan tarjotaan yksi ärsyke lisää. Lukuisat pohjoisamerikkalaiset hirven houkuttelupyyntiä kuvaavat videot pitävät sisällään ensin kovaäänisempää houkuttelua, ja hirvisonnin saapuessa paikalle sitä hämätään esimerkiksi nostamalla kanootin mela poikittain pään yläpuolelle ja heiluttelemalla sitä hitaasti – hirvisonni saapuu siis paikalle äänen houkuttelemana, ja lopulta huononäköisenä toteaa paikalla olevan kuin olevankin lajitoveri vikittelemässä naarasta. Kanootin mela näyttäytyy hirven silmissä vaaleahkoina sarvina, jotka antavat vahvistuksen hirven käsitykselle tilanteesta. Ilman näköhavaintoa ja vahvistusta voisi hirvisonni jäädä kauemmas epäillen tilannetta.
Kaaveilla luodaan täydellinen illuusio
Kaaveiden käytössä kysymys on täydellisen illuusion luomisesta yhdessä ääni- ja joskus jopa hajuärsykkeiden kanssa. Parhaimmillaan näin saadaan luotua riistaeläimen näkökulmasta luonnollinen skenaario, joka houkuttelee sen metsästäjän tavoitteiden mukaiseen paikkaan. Kaave täydentää riistaeläimen kokeman illuusion ja saattelee sen loppuun asti.
Heinäsorsaporukka käännetään pillillä kohti ja toivotaan niiden huomaavan ajatuksella asetellut sorsakaaveet ja pyrkimään laskemaan niiden lähelle, jolloin metsästäjälle aukeaa hyvä mahdollisuus riistalaukaukseen. Sama logiikka toimii myös hirvieläinten houkuttelussa.
Katso video metsäkaurispukin houkuttelumetsästyksestä:
Sijoittelu on tärkeää
Naaraspeuraa imitoiva kaave asetetaan niin, että peurapukki pääsee lähestymään sitä takaapäin. Pukkia imitoivan kaaveen se taas haastaa edestäpäin. Ampuma-aseesta ja -sektoreista riippuen sijoittelussa on otettava huomioon sekä tuulen suunta että kaaveen etäisyys metsästäjästä. Moni riistaeläin lähestyy kaavetta alatuulen puolelta koukaten, jolloin metsästäjän ja kaaveen välillä on hyvä olla sopiva välimatka ja metsästäjän kannattaa olla kaaveesta katsoen alatuulessa.
Metsästäjän on siis kaavetta asetellessaan otettava huomioon lukuisia asioita, ja ennen kaikkea pyrittävä asettamaan se niin, että siihen on selkeä näköyhteys mahdollisimman laajalta alueelta. Mikäli riistaeläin ei näe kaavetta, se ei voi toimia.
Kaaveita on erilaisia
Kotimaassa tarjolla oleva valikoima hirvieläinten houkutteluun on toistaiseksi melko kapea. Valtaosa on kankaisia, kokoon taiteltavia siluettikuvia, jotka toimivat riistaeläimen houkutteluun kaukaa. Lähietäisyydellä illuusio kärsii. Pohjois-Amerikassa enemmän käytetyt 3D-kaaveet luovat huomattavasti todenmukaisemman kuvan ja ne voivat houkutella peurapukin silloin tällöin jopa kiinni kaaveeseen, joko taistelemaan tai parittelemaan.
Siluettikuvan voi tehdä myös itse. Silloin on hyvä varmistaa, ettei kaave ole liian suuri. Ylimitoitettu kaave toimii joskus vesilinnustuksessa, mutta esimerkiksi kaurispukkia jahdatessa sellainen voi ajaa “vastustajansa” pois. Omakohtainen kokemus pahvista muotoillun miltei ylivuotisen peuran kokoisen siluettikauriin kohdalla opetti allekirjoittaneelle tämän kantapään kautta: Kohdepukki noteerasi kaaveen ja päätyi lopulta kiertämään sitä 100 metrin etäisyydeltä visusti tarkkaillen ja hermostuneena.
Etukäteistiedustelu ratkaisee
Vaikka kaaveiden ja äänihoukuttelun yhdistelmä voi parhaimmillaan olla tehokas jahtimuoto, eivät nekään tuo riistaeläimiä paikalle tyhjästä. Ennen houkuttelupyyntiä onkin syytä tehdä alueella etukäteistiedustelua ja varmistaa houkuttelupyynnille otollisten eläinten läsnäolo.
Valkohäntäpeurapukki seurailee kiima-ajan kynnyksellä naaraiden kulkureittejä, jolloin houkuttelupaikan sijoittelussa niiden löytäminen on tärkeää. Kaurispukki taasen vartioi tiukasti omaa aluettaan, jolloin kaurispukkikaaveen teho on parhaimmillaan sen ollessa provosoivasti kaurispukin reviirillä.
Vinkit peurakaaveiden käyttöön
Taneli Sinisalo on perehtynyt laajalti valkohäntäpeuran houkuttelumetsästykseen ja kaaveisiin. Tässä hänen kokemusperäiset tärppinsä:
- Kaaveella ei saada peuroja ilmaantumaan satojen metrien päästä, vaan sillä pyritään ohjaamaan peuraa haluttuun paikkaan maastossa, jossa se normaalistikin liikkuu. Valitse houkuttelupaikka huomioiden riistan kulkureitit.
- Peura kiertää lähes poikkeuksetta tuulen alapuolelle tarkistaakseen hajun, joten aseta kaave niin, että peura kiertää sinun ja kaaveen väliin.
- Käytä kaaveessa hajunpeittoainetta tai kiima-ajan korvilla houkutteluhajusteita. Ihmisen ominaishaju on saatava ehdottomasti pois, joten kaavetta kannattaa säilyttää ulkotiloissa.
- Kaaveen kanssa äänihoukuttelua näköpeuralle tulee suorittaa harkitusti, varoen ja ainoastaan pillillä. Peura on äärimmäisen hyvä paikallistamaan äänen tulosuunnan, joten suuntaa pillillä ääni kohti kaavetta äläkä koskaan peuraa kohti.
- Kun houkuttelet, tarkkaile ympäristöäsi jatkuvasti. Peura pystyy liikkumaan maastossa yllättävän hiljaa.
- Maltti on valttia. Jos ja kun peura huomaa kaaveen ja sitoutuu lähestymään sitä, ei ole enää mitään syytä pillittää tai millään lailla vaikuttaa tilanteen kehittymiseen.
