Tapahtui erästellessä

Ahma hirven kimpussa

Hirvi ei normaalisti kuulu Euroopan suurimman näätäeläimen saalisvalikoimaan, mutta joskus suotuisat olosuhteet sekä saaliseläimen heikentynyt kunto saa pienikokoisen pedon käymään itseään yli kymmenen kertaa painavamman otuksen kimppuun. Näin kävi huhtikuun alun hangilla Lieksan salomailla.

Teksti Kai-Eerik Nyholm ja Leo Korhonen Kuvat Leo Korhonen

Julkaistu27.6.2022

Huhtikuun alussa lieksalainen Jukka Rissanen kuuli, että moottorikelkkauran varresta on löytynyt kuollut hirvi ahman jälkiä vieressään. Hän päätti lähteä tarkistamaan tilannetta.

Ahma oli kulkenut hangessa mahaansa myöten rämpivän hirven rinnalla useamman kilometrin ja todennäköisesti yrittänyt päästä hirven selkään. Hirvi oli seissyt paikallaan jalat harallaan useassa kohdassa ja puolustautuminen hangen päältä hyökkäilevää petoa vastaan oli ollut lähes mahdotonta. Lopulta ahman suunnitelma onnistui ja se pääsi ottamaan tiukan otteen hirven säkäpatista, juuri selkärangan kohdalta. Lisäksi ahma oli purrut hirveä kaulasta sekä korvan seudulta. Viimeisen taistelun jäljet näkyivät lumessa noin 50 x 50 metrin alueella.

Jotta hirven kuolinsyy saatiin varmistettua, paikalla kävi Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Leo Korhonen. Osittaisen nylkemisen avulla saatiin varmistettua, että ahma oli ollut hirven kimpussa sen vielä eläessä.

Nahan aukaisun yhteydessä paljastui muutakin. Uroshirvi oli saanut vammoja jo aiemmin, koska kyljissä sekä rinnassa oli vanhempia, jo hyytyneitä verilautumia. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä vammat ovat aiheutuneet hirven ollessa jäissä tai muussa onnettomuudessa. Hirvikolareita ei lähiseudulla ole ollut, joten vammat eivät ole peräisin auton kanssa törmäyksestä.

Maailmalta on muutamia vastaavia tapauksia, joissa ahma on tappanut lumen saartaman hirven. Ainakin Venäjältä ja Kanadasta on dokumentoitu tilanteet, jossa tämä uskomattoman vahva otus on kyennyt olosuhteiden avittamana kukistamaan taigametsien kookkaimman kulkijan.

Jos näet tällaisia erikoisia tapahtumia luonnossa, ilmoita niistä alueesi petoyhdyshenkilölle tai suoraan Suomen riistakeskuksen aluetoimistoon. Näin saadaan arvokasta aineistoa liittyen suurpetojen käyttäytymiseen.