Metsästysrikos muuttui törkeäksi hovioikeudessa

Metsästäjä-lehti julkaisee ja käsittelee ”Rikos ja rangaistus” -palstalla ajankohtaisia, riistaan, metsästykseen, yhdistystoimintaan sekä aseisiin liittyviä oikeustapauksia. Tapaukset on koonnut asianajaja Panu Hiidenmies Applex asianajotoimistosta.

Rovaniemen hovioikeus muutti Kainuun käräjäoikeuden ratkaisun, jossa metsästäjä oli ampunut hirvijahdin yhteydessä rauhoitetun metsäpeuran.

Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa metsästäjälle rangaistusta törkeästä metsästysrikoksesta. Lisäksi vaadittiin 3 vuoden pituista metsästyskieltoa, metsästyskortin luovuttamista riistanhoitoyhdistykselle ja rikoksentekovälineenä käytettyä hirvikivääriä valtiolle menetettäväksi.

Metsästäjä oli luullut ampuvansa hirven vasaa, mutta kaadettu eläin osoittautuikin metsäpeuran vasaksi. Syytteen mukaan metsästäjä oli toiminut törkeän huolimattomasti ja oikeudettomasti tappanut rauhoitetun metsäpeuran. Syyttäjän mukaan metsästäjä oli tehnyt päätöksen ampumisesta nopeasti ja hämärässä siten, ettei hän kyennyt tunnistamaan ammuttavaa eläintä. Ampujalle oli erikseen muistutettu hirvenvasan ja metsäpeuran eroavaisuuksista sekä siitä, että alueella on metsäpeuroja. Tämän vuoksi syyttäjä piti tekoa kokonaisuutena arvioiden törkeänä.

Metsästäjä kiisti

Metsästäjä ei ollut omasta mielestään syyllistynyt törkeään metsästysrikokseen, koska menettelynsä ei ollut osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöksistä. Joka tapauksessa hän vaati, että metsästyskieltoa tulisi määrätä korkeintaan yksi vuosi.

Käräjäoikeus punnitsi

Rikoslain mukaan (48 a luku 1§) metsästäjä, joka törkeän huolimattomasti ja oikeudettomasti metsästää metsästyslain tai rauhoitussäännöksen vastaisesti, on tuomittava sakkoon tai enintään kahden vuoden vankeuteen. Saman lain (48 a luku 1a§) mukaan, jos rikoksella tapetaan metsäpeura ja jos rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, on rikoksentekijä tuomittava vähintään neljän kuukauden ja enintään neljän vuoden vankeuteen.

Käräjäoikeus totesi metsästyksen olevan toimintaa, joka edellyttää erityistä huolellisuutta. Metsästäjän on tunnistettava eläin ennen ampumista. Käräjäoikeus otti huomioon, että metsästäjä oli ollut kokematon, väsynyt ja ampumishetkellä oli ollut hämärää. Lisäksi ampujalla oli ollut sairaus, joka vaikutti hänen havainnointiinsa heikentävästi. Tältä osin käräjäoikeus katsoi metsästäjän toimineen törkeän huolimattomasti.

Kuitenkin käräjäoikeus totesi, että metsästäjän teko ei ole ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä ja johtunut enemmänkin nuoren metsästäjän innokkuudesta kuin piittaamattomuudesta. Metsästäjä tuomittiin metsästysrikoksesta sakkoihin. Metsästyskieltoa ei määrätty lainkaan, koska teko ei osoittanut piittaamattomuutta metsästyssäännöksistä. Metsästäjä ei myöskään menettänyt asettaan valtiolle.

Syyttäjä valitti

Syyttäjä ei tyytynyt käräjäoikeuden tuomioon ja valitti hovioikeuteen. Syyttäjä vaati edelleen, että metsästäjä tuomitaan törkeästä metsästysrikoksesta, hänelle määrätään metsästyskielto ja ase kiikareineen tuomitaan menetetyksi valtiolle.

Metsästäjä vaati syytteen hylkäämistä

Metsästäjän mielestä käräjäoikeus oli ratkaissut asian oikein. Teko ei ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Metsäpeura oli tullut yllättäen ampumalinjalle samasta suunnasta, josta hirvenvasan oli pitänyt hänen käsityksensä mukaan tulla. Kysymyksessä oli ollut vahinko, eikä metsästyskiellolle tai menettämisseuraamukselle ollut perusteita.

Hovioikeus muutti käräjäoikeuden päätöksen

Hovioikeus totesi metsästäjän toimineen törkeän huolimattomasti. Törkeysarvioinnissa on lähdettävä siitä, että rauhoitettua eläintä koskevassa rikoksessa kysymyksessä on lähtökohtaisesti törkeä tekomuoto.

Metsästäjän velvollisuutta varmistua ampumisen kohteena olevasta eläimestä on korostanut se, että hän on ollut kokematon ja hänellä on ollut yksin metsästäessään suuria vaikeuksia tunnistaa eläintä. Velvollisuutta varmistua ampumisen kohteena olevasta eläimestä on korostanut myös se, että ilta on ollut hämärtymässä ja metsästäjää oli varoitettu alueella olevista metsäpeuroista. Tilanne on ollut sellainen, että metsästyksestä olisi tullut pidättäytyä, ellei ole täysin varma kohteesta. Tätä metsästäjä ei ollut tehnyt. Hän oli ottanut tietoisen riskin siitä, että ammuttava eläin ei ole sallittu hirvenvasa.

Hovioikeus katsoikin, että metsästysrikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Metsästäjä tuomittiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen, metsästyskieltoon ja ase meni valtiolle.