Hirvieläinten lupapäätökset hakijoille heinäkuussa

teksti Suomen riistakeskuksen Julkiset hallintotehtävät kuva Leena Partanen

Julkaistu16.7.2020

Lait & luvat on Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien (JHT) palsta. JHT on riippumaton prosessi, joka muun muassa käsittelee pyynti- ja poikkeusluvat, hoitaa metsästäjien ryhmävakuutuksen sekä metsästäjärekisteriasiat ja nimittää monet riistanhoitoyhdistysten toimijat.


Mikäli hirvieläinten pyyntilupapäätöstä ei ole vielä kuulunut, kannattaa odottaa heinäkuun loppuun asti, jolloin kaikki päätökset on saatu valmiiksi ja viimeistään lähetetty päätöksen saajille.

Päätös voidaan lähettää sähköisesti sähköpostiin tai kirjeenä postiosoitteeseen riippuen siitä kumman toimitustavan hakija on valinnut. Jos päätöstä ei kuitenkaan ole jostain syystä tullut heinäkuun loppuun mennessä, tulee ottaa yhteyttä riistakeskuksen paikalliseen aluetoimistoon.

Lupamäärä on monen tekijän summa

Myönnettäviin pyyntilupamääriin vaikuttavat kyseiselle hirvitalousalueelle määritetyt kannanhoidon tavoitteet sekä riistahoitoyhdistyksen tai verotusteholohkon kokonaiskiintiön suuruus, hirvieläinlajin kantatiedot sekä viranomaisten toteamien hirvieläinvahinkojen määrä. Lisäksi niihin vaikuttavat hirvenmetsästykseen kelvollisten yksityismaiden maapinta-alat sekä metsästyslain 8 §:n alueella ampujien määrä.

Sirpalealueet pois

Suomen riistakeskuksen on hakemuksia käsitellessään pitänyt metsästyslain 27 §:n perusteella rajata pois sellaiset alueet, jotka eivät ole täyttäneet metsästyslaissa säädettyjä pinta-alan ja yhtenäisyyden vaatimuksia. Lisäksi metsästysasetuksen nojalla on voitu edellyttää hakijoilta selvitystä pyyntilupahakemuksessa tarkoitettujen alueiden metsästysoikeudesta (MA 6 §). Ampujaluettelolomakkeen tietoja on myös tarkastettu metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulle alueelle haettaessa.

Selvityspyynnöt turvaavat hakijan oikeudet

Osa hakijoista on ihmetellyt heille lähettyjen selvityspyyntöjen yksityiskohtaisuutta. Riistakeskuksella on kuitenkin asiassa hallintolain mukainen selvittämisvelvollisuus ja velvoite toimia hyvän hallinnon periaattein.

Lähtökohtaisesti hakijoiden välisten aluekonfliktien, niin sanottujen sirpalealueiden ja esimerkiksi piirtovirheiden selvittelyssä on kyse hakijan oikeuksien turvaamisesta: jokaisen hakijan oikeudesta tulla kuulluksi sekä hakijoiden välisestä ehdottoman yhdenvertaisen kohtelun varmistamisesta. Asiaa ei voi ratkaista hakijaa kuulematta.

Esimerkiksi rajaavissa päätöksissä (hakijalle ei voida myöntää haettua lupamäärää) maapinta-aloilla on merkitystä jaettaessa lupapottia saman riistanhoitoyhdistyksen hakijoiden kesken. Useista pienistä maa-alueista ja piirtovirheistä voi kertyä helposti sellainen kumulatiivinen summa, jonka avulla hakija saisi perusteetonta lupatuottoa suhteessa toiseen hakijaan. Tämä voi vielä korostua laskennallista lupatuottoa kokonaisluvuksi pyöristettäessä.

Lisäksi on huomioitava, että myönnettyjen lupien käyttöalue on määritettävä päätöksessä. Lupia ei voi käyttää niillä pienilläkään alueilla, joihin ei ole metsästysoikeutta. Mitä tarkemmin hakija on hakemuksen tekemistä koskevaa ohjeistusta noudattanut, sitä vähemmän riistakeskuksella on ollut selvityspyyntöjen osalta kysyttävää lupaharkinnassa.

Hakija tekee itse muutokset Oma riistaan

Viralliset hakemusasiakirjat säilytetään siinä alkuperäisessä muodossa kuin ne on jätetty. Suomen riistakeskus ei muuta hakijan Oma riista -palveluun määrittelemää ja pyyntilupahakemukseen liittämää hirvieläimen pyyntialuekarttaa.

Lupapäätöksessä mainitut mahdolliset lupien käyttöalueen rajaukset ja kiinteistöjen poistot eivät myöskään päivity automaattisesti hakijan hirvieläinpyyntialueen karttaan tai osakaskarttoihin.

Hakijan tulee itse tehdä käytännön metsästystä varten metsästyksenjohtajille ja metsästäjille tarvittavat muutokset Oma riistassa tai muussa palvelussa oleviin karttoihin. Hakija itse vastaa niiden oikeellisuudesta suhteessa pyyntilupapäätökseen ja muuhun lainsäädäntöön.

Luvat voimaan ennen pyyntikauden alkua

Päätökset ja niihin liittyvät hakemusdokumentit ovat julkisia asiakirjoja niiltä osin kuin ne eivät kuulu viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain salassapitovelvoitteen piiriin.

Päätökset lähetään tiedoksi luvan hakijoille siten, että päätös on lainvoimainen ennen pyyntikauden alkua, ellei siitä ole valitettu. Lisätietoja päätöksestä tai havaituista mahdollisista asia- tai kirjoitusvirheistä voi kysyä päätöksen tekijältä. Yhteystiedot löytyvät päätöksen lopusta.

Mikäli päätöksen tai korjatun päätöksen saanut on edelleen tyytymätön päätökseen, voi siitä tehdä valituksen hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen ohessa on valitusosoitus, joka sisältää ohjeet valituksen laatimiseksi ja toimittamiseksi oikeaan hallinto-oikeuteen.