Metsästys ei tavoita nuoria tarpeeksi 

Selatessa eri someja huomaa nuorelle metsästäjälle harmillisen ilmiön. Postauksia metsästyksestä ei näy, vaikka kuinka selaisi. Samalla harrastuksesta puhutaan yhä vähemmän. Mistä tämä johtuu? 

Metsästys on alkukantainen harrastus, jota on vaalittava ja pidettävä yllä sukupolvelta seuraavalle, samaan tapaan kuin vaikkapa merkittävää ja suojeltua luontokohdetta tai kulttuuriperintöä. Vaaliminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan jotain on myös tehtävä. Vaikka metsästys on siirtynyt nyt jo ikääntyvälle sukupolvelle isältä tai sedältä pojalle, on tiedostettava aikojen muuttuneen tilanteen olevan tänä päivänä hyvin erilainen. 

Kirjoitin taannoin jutun, jossa selvitin muutaman nuoren ajatuksia metsästyksestä ja pohdintoja, mikä harrastuksen suosion heikkenemiseen heidän näkemyksestään saattaa aiheuttaa. Etenkin ennakkoluulot, mutta myös harrastuksen huono tunnettuus nuorten keskuudessa nousivat esiin. On päivänselvää, että jos asiasta ei tiedä tarpeeksi, eikä siitä kuule puhuttavan juuri koskaan, alkaa mielessään luomaan mielikuvaa heikkojen tiedonrippeiden pohjalta.

Näin on kaiketi käynyt tai vähintäänkin käymässä metsästykselle, jos toimiin ei ryhdytä lujasti yhdessä kaikkien metsästäjien voimin. Vanhempien merkittävä asema lapsen opettamisessa metsästykseen heikkenee ainakin kaupungistumisen myötä, kun lähellä ei olekaan metsää, vaan jalkapallokenttä tai jäähalli. 

Some on avain tiedonvälitykseen, mutta sitäkin tulee käyttää oikein. Pelkät kuvat eivät riitä. Näkyvyys esimerkiksi TikTokissa olisi tärkeää ja videoiden tulisi olla lyhyitä, ymmärrettäviä ja mielekkäitä kaikille. Metsästyksestä tulisi kiertää puhumassa lapsille ja nuorille korostaen sen hyviä puolia ja merkittävyyttä. Nuoria on mahdollista innostaa metsästykseen, kun vain tietää miten.

Kirjoittaja on 16-vuotias ja kotoisin Seinäjoelta. Hän pitää metsästystä elintärkeänä harrastuksena säilyttää tulevillekin sukupolville.