Ennallistaminen – maanomistajia ja metsästäjiä motivoimalla tuloksia
Elinympäristöjen muutos ja luontokato koskevat myös riistakantoja. Samaan aikaan ilmastonmuutos heikentää joidenkin riistalajien elinolosuhteita. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on käynnissä energiantuotannon muutos, muun muassa laaja-alainen tuulivoiman rakentaminen, jolla silläkin on kääntöpuolensa.
EU:n biodiversiteettistrategiassa kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2030 mennessä. Valtioiden on myös varmistettava, että vähintään 30 prosenttia lajeista ja luontotyypeistä, joiden tila ei ole tällä hetkellä suotuisa, kuuluu tuolloin tähän luokkaan tai että niiden kehityssuuntaus on erittäin myönteinen.
Esimerkiksi vesilinnuista asiantuntijatyöryhmän esityksen mukaan kannankehitys on käännettävissä selvästi positiiviseksi taantuvien vesilintujen tavin, haapanan, jouhisorsan, lapasorsan, heinätavin, telkän, tukkasotkan, tukkakoskelon ja nokikanan osalta. Vakaaksi kannankehitys on käännettävissä punasotkalla, haahkalla ja allilla.
Tämä vaatii päättäväisiä toimenpiteitä. Nykymenolla ei voida jatkaa. Taantuvien lajien metsästystä on rajoitettava.
Tärkeä mahdollisuus riistakantojen elvyttämiseen on elinympäristöjen ennallistaminen. Luontokadon pysäyttämiseksi EU:ssa valmistellaan ennallistamistavoitteita. Suomen eduskunta on pitänyt tärkeänä, että luonnontilan parantamista koskevat toimet perustuvat ensisijaisesti maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Helmi-elinympäristöohjelmalla ja SOTKA-hankkeella on tehty tärkeää työtä uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelemiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Toivottavasti voimmen jatkossakin toteuttaa EU:n bd-strategiaa ja ennallistamistavoitteita parantamalla riistalajien elinympäristöjen tilaa ja luonnon monimuotoisuutta maa- ja metsätalouskäytössä olevilla alueilla maan- ja metsänomistajia kannustavilla ja vapaaehtoisilla toimenpiteillä. Työhön ja kustannuksiin osallistuvat silloin myös motivoituneet maanomistajat ja metsästäjät.
