Vapaaehtoiset mahdollistavat riistakantojen arvioinnin

Metsästäjät tekevät paljon arvokasta vapaaehtoistyötä, kuten riistakolmiolaskentoja. Heidän ansiostaan pienriistakantojen koon muutoksista saadaan tietoa joka vuosi.

Kuva: Jani Seppänen / Vastavalo
Julkaistu27.3.2020

Nisäkäskantojen kehitystä selvittävän talvilaskennan olosuhteet olivat tänä vuonna haastavat. Etelä- ja Keski-Suomessa lunta oli niin vähän, että laskenta-aikaa jouduttiin jopa pidentämään. Pohjoisessa lunta oli puolestaan hyvin paljon, mikä teki laskennasta raskasta.

– Laskenta on todella säiden armoilla. Tarvitaan pehmeää lunta, jotta lumikon kokoluokkaa olevan eläimen jäljet näkyvät, Keski-Suomen riistapäällikkö Olli Kursula selventää.

Laskenta vaatii sekä intoa osallistua että osaamista tunnistaa erilaisia jälkiä. Jäljet laskettiin lukuisilta riistalajeilta metsäjäniksestä oravaan ja ilveksestä metsäkauriiseen. Riistakolmioita laskettiin peltokolmiot mukaan lukien lähes 600.

– Kaikille laskentaan osallistuneille kuuluu suuri kiitos. Saimme kallisarvoista tietoa riistakantojemme kehityksestä. Ilman vapaaehtoisten panosta kantojen arviointi olisi hyvin vaikeaa. Riistakolmiolaskennat ovat todella tärkeitä, eikä laskijoita voi kiittää liikaa, Kursula sanoo.

Luonnonvarakeskus (Luke) on käsitellyt talvilaskennoista saadut tiedot. Kantojen koon kehityksessä tapahtui vain pieniä muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Laskentoja on tehty jo 32 vuotta, joten pitkän aikavälin muutoksia on mahdollista seurata vuosittaisella talvilaskennalla.

Luken mukaan metsäjäniksen, ketun, oravan ja kärpän kannat ovat selkeästi taantuneet laskentajakson aikana, kun taas rusakko, saukko sekä valkohäntäpeura ja metsäkauris ovat runsastuneet.