Trofeiden mittaus antaa tietoa riistakannasta
Mittaamalla voidaan kriittisesti tarkastella trofeiden kehitystä ja sen kautta riistakantojen kehitystä. Esimerkiksi hirvieläimillä sarvien koko on yksi hyvinvoinnin mittareista. Nyrkkisääntönä on: ”mitä isommat sarvet, sitä parempi yleiskunto”.
Trofeista mitataan lukuisia asioita. Esimerkiksi kallon hampaista pystytään määrittelemään eläimen ikä, josta saadaan riistantutkimukseen arvokasta lisätietoa. Näin kerätyn riittävän tiedon perusteella metsästystä voidaan ohjata kestävämpään suuntaan.
Virallisissa trofeenäyttelyissä arvostellaan muun muassa kaikkien petoeläinten kallot, hirvieläinten sarvet, suurpetojen taljat ja villisian torahampaat. Arvostelusta peritään yleensä maksu, johon sisältyy kunniakirja pisteineen ja mitali luokituksen mukaan.
Urjalan tilaisuus 4-5.3.2023
Suomessa trofee-näyttelyitä järjestetään harvoin. Virallisia koulutettuja trofee-tuomareita on vain kahdeksan.
Urjalassa järjestettiin CIC Trofee -näyttely ja mittaustilaisuus 4.-5.3.2023 Vahosten Metsästysseura -82 ry:n -majalla. Tilaisuudelle oli selvästi kysyntää, koska kävijöitä oli ympäri koko Suomen ja trofeita mitattiin päivien aikana toistasataa kappaletta.
Seuraava trofee-näyttely järjestetään Porissa Länsi-Suomen Erämessujen yhteydessä 5. – 7.5.2023. Messuilla on myös trofeearvostelu.
Lisätietoja:
FaceBook: ”CIC Suomi”
Trofee on metsästysmuisto
Metsästysmuisto voi olla aineeton tai aineellinen. Aineettomat muistot tallentuvat muistiin ja sieltä ne, vuosienkin jälkeen, palautuvat mieleen. Metsästäjä saa elää muistojensa kautta hienoimmat hetket yhä uudestaan.
Aineellinen metsästysmuisto on tyypillisesti osa saaliseläimestä, joista tunnetuimpia ovat hirvieläinten sarvet. Vanhan perinteen mukaan suomalaisen maalaispirtin seinää koristavat komeat hirvensarvet ja ne ovat yhä Suomessa se tyypillisin metsästysmuisto, eli trofee.
