Päivitetty karhukannan hoitosuunnitelma vahvistettiin
Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut päivitetyn Suomen karhukannan hoitosuunnitelman, joka on keskeinen osa suurpetopolitiikkaa ja karhukannan hoitoa. Hoitosuunnitelman toimenpiteillä pyritään vastaamaan niin karhukannan suojelun kuin karhujen elinalueilla asuvien ja toimivien ihmisten tarpeisiin ottamalla huomioon sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset sekä alueelliset erityispiirteet.
Karhukannan hoitosuunnitelman päivitys valmisteltiin vuonna 2016 Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä. Lausunnoilla hoitosuunnitelma oli vuonna 2017. Valmistelun lähtökohtana oli se, että asetetuilla toimenpiteillä pystytään aidosti tavoittelemaan karhukannan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kannanhoitoa. Hoitosuunnitelma viimeisteltiin virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä ja viimeistelyn aikana kuultiin myös sidosryhmiä.
Päivitetyssä hoitosuunnitelmassa on huomioitu muutokset esimerkiksi lainsäädännössä, organisaatioissa ja karhukannassa sekä päivittyneet tiedot karhututkimuksessa. Edellinen, Suomen ensimmäinen karhukannan hoitosuunnitelma, oli vuodelta 2007, ja karhukanta on runsastunut ja levittäytynyt sen jälkeen.
Vuonna 2008 Luke (silloinen RKTL) arvioi Suomessa olleen ennen metsästyskauden alkamista 1 050–1 100 yli vuoden ikäistä karhua. Huhtikuussa 2022 julkaistun Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomessa on nyt noin 1 780–1 940 vuotta vanhempaa yksilöä, ja yhteensä noin 2 250–2 400 karhuyksilöä.
Päivitetyn hoitosuunnitelman päätavoitteita ovat karhukannan suotuisan suojelutason säilyttäminen ja kannan ihmisarkuuden ylläpitäminen. Luontodirektiivin nojalla tiukasti suojeltu karhu on tällä hetkellä Suomessa suotuisalla suojelutasolla ja on ollut sitä jokaisena raportointikautena vuodesta 2001 alkaen. Karhu on kunnioitettu eläin osana suomalaista luontoa ja myös arvostettu riistalaji. Karhun ihmisarkuuden ylläpitäminen turvaa osaltaan myös sen, että yleinen suhtautuminen karhuun säilyy myönteisenä.
Yhteensä 56 toimenpidettä
Hoitosuunnitelman toimenpiteet kattavat laajasti karhukannan hoidon eri osa-alueet kuten esimerkiksi karhukannan tutkimuksen ja seurannan, kannanhoidolliset toimenpiteet, vahinkojen ja konfliktien ennaltaehkäisyn, vahinkojen korvaamisen, sidosryhmäyhteistyön ja viestinnän.
Tutkimuksen saralta hoitosuunnitelmassa nostetaan esille Luonnonvarakeskuksessa käynnissä oleva kaksivuotinen hanke, jossa kehitetään geneettiseen yksilöntunnistukseen pohjautuvaa täydentävää menetelmää karhukannan seurantaan. Hoitosuunnitelmassa on myös suunnattu lukuisia toimenpiteitä suurpetoyhdyshenkilöverkoston kehittämiseen ja erityisesti Pohjois-Suomeen, jossa on tarve lisätä verkoston kattavuutta.
Uutena toimenpiteenä hoitosuunnitelmassa on monilajinen kannanhoito, jolla tarkoitetaan suurpetojen ja niiden saaliseläinten välisen vuorovaikutuksen huomioimista ja niiden kannanhoidon tarkastelua kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta. Kannanhoidollisiin toimenpiteisiin kuuluu myös kannanhoidollinen metsästys. Hoitosuunnitelmassa on kuvattu karhun kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteita ja sitä, miten verotusmäärien suunnittelussa hyödynnetään Luken laatimaa populaatiomallia ja turvataan neutraali vaikutus suotuisaan suojelutasoon.
Hoitosuunnitelman valmistelun aikana keskustelua herättivät myös karhujen kuvaukseen käytetyt haaskat ja ravintohoukuttimet, joiden määrä on osin lisääntynyt riistakameroiden yleistymisen myötä. Aihetta käsitellään hoitosuunnitelmassa eri näkökulmista ja suunnitelmaan on lisäksi kirjattu, että maa- ja metsätalousministeriön johdolla käynnistetään laajapohjainen hanke, jossa yhdessä eri sidosryhmien kanssa selvitetään ja tarkastellaan ravintohoukuttimien käyttöä katselutarkoituksessa sekä mahdollisia tarpeita yhtenäisten käytänteiden luomiselle.
Suunnitelman toimeenpano
Karhukannan hoitosuunnitelman toimeenpano kuuluu pääasiassa Suomen riistakeskukselle, Luonnonvarakeskukselle ja maa- ja metsätalousministeriölle. Suomen riistakeskukseen valittava hoitosuunnitelmavastaava koordinoi ja seuraa hoitosuunnitelman toimeenpanoa.
Itse hoitosuunnitelman eli niin sanotun toimenpideosion lisäksi julkaistiin myös hoitosuunnitelman taustaosio, jossa kerrotaan tarkemmin karhukannan hoidon ja suojelun taustoista sekä hoitosuunnitelman valmisteluprosessista.
