Tukkasotkapoikueista toivotaan ensi vuonna uusia havaintoja.

Metsästäjät auttoivat selvittämään vesilintujen pesimälevinneisyyttä

Kesän aikana metsästäjät kirjasivat innokkaasti pesimähavaintoja Oma riistaan. Yli 10 000 havaintoa siirretään syksyllä osaksi lintuatlasta.

Kuva Jaakko Vähämäki
Julkaistu17.8.2023

Lintuatlaskartoituksella seurataan pesimälinnuston levinneisyyttä Suomessa. Kartoitus on perinteisesti ollut lintuharrastajien varassa, mutta tänä vuonna metsästäjiä kannustettiin mukaan tiedonkeruuseen etenkin riistavesilintujen osalta. Riista- ja rauhoittamattomien lajien poikueista kirjattiin lähes 2 600 ja pareista yli 1 000 havaintoa. Loput havainnoista olivat pesintään viittaavia näkö-, soidin- ja pesähavaintoja. Osallistuminen oli tehty Oma riista -sovelluksessa erittäin helpoksi.

– Suuri kiitos kaikille, jotka lähtivät tähän mukaan. Toivottavasti saamme ensi vuonna entistä enemmän poikuehavaintoja, etenkin taantuneista vesilinnuista ja esimerkiksi peltopyystä, sanoo erikoissuunnittelija Matti Kervinen.

Taantuneita vesilintuja ovat muun muassa haapana, jouhi- ja lapasorsa, tukkasotka sekä tukka- ja isokoskelo. Havaintoja tarvitaan varsinkin harvaan asutuilta alueilta erityisesti pohjoisesta Suomesta. Kaikki havainnot ovat kuitenkin arvokkaita. Kartoitusta tehdään Suomessa vuosien 2022–2025 ajan. Tämän vuoden osalta pesimäkausi on valtaosin päättynyt. Havaintojen keruu jatkuu jälleen ensi keväänä ja kesänä.

Oma riistaan tänä vuonna kirjatut pesimähavainnot siirretään yhtäaikaisesti syksyn aikana lintuatlas-aineistoon, jolloin ne näkyvät myös kartalla lintuatlas.fi-sivustolla. Vuosittain tehtävien vesilintulaskentojen tiedot siirtyivät automaattisesti osaksi lintuatlasta.

Lisää aiheesta:

Ohjeita havaintojen kirjaamiseen Oma riistaan

Sorkkia ja sarvia -podcastin jakso Seurataan sorsa, osa 1