Ekinokokkiloisia löytyi hirvinäytteistä Pohjois-Karjalassa

Hirviekinokokki on loinen, joka voi tarttua myös ihmiseen, helpoimmin metsästyskoiran välityksellä. Ihminen voi saada tartunnan hirviekinokokkiloismadon munista, joita on esimerkiksi loista kantavan koiran turkissa. Ihmisessä munista voi kehittyä keuhkoihin toukkarakkuloita, jotka vuosien kuluessa kasvavat hitaasti hyvinkin suuriksi ja vaikeasti hoidettaviksi ennen vakavampia oireita.

Paras tapa estää koirien ja ihmisten ekinokokkitartuntoja on hävittää metsästyspaikkojen teurasjätteistä hirvien keuhkot niin, etteivät koirat ja villit petoeläimet pääse niitä syömään.

Metsästyskoirat tulisi lääkitä sekä hirvikauden alkupuolella että lopussa, jotta koira ei tuo tartuntaa metsästä mukanaan kotiin. Matolääkkeeksi pitää valita heisimatoihin tehoava valmiste, joita Suomessa myynnissä on pratsikvantelia sisältäviä.

Ihmiselle hirven keuhkot ja muut elimet eivät ole tartuntariski, sillä rakkuloiden sisältämät toukat tarttuvat vain koiraeläimiin.

Susi ja koira ekinokokin pääisäntiä

Hirviekinokokkiloinen (Echinococcus canadensis genotyyppi 10) on pieni heisimato, joka luonnossa aikuisena elää suden suolessa ja toukkana hirven, poron tai metsäpeuran keuhkoissa.

Sudet ja koirat saavat tartunnan syödessään hirven keuhkossa, joskus myös maksassa, olevan toukkarakkulan. Koiraeläimen suolessa toukkarakkulasta kehittyy aikuisia heisimatoja. Madot tuottavat munia, jotka pääsevät ympäristöön ulosteissa.

Hirvi on väli-isäntä, joka saa tartunnan niellessään ravintokasvien mukana madon munia.

Ruokavirasto seuraa hirviekinokokin esiintymistä

Ruokavirasto seuraa hirviekinokokin esiintymistä Suomessa. Kaikki näytteeksi saadut sudet tutkitaan ekinokokin varalta. Metsästäjiä kehotetaan tarkkailemaan hirvien keuhkoja mahdollisten ekinokokkirakkuloiden varalta. Keuhkot, joissa on epäilyttäviä muutoksia, voi tuoda tai lähettää viraston Oulun toimipaikkaan. Ruokavirasto maksaa etukäteen sovitun postipaketin toimituskulut.

Ruokaviraston tiedote (ruokavirasto.fi)