Pannoitettu metsäpeura siirtyi vasomaan Venäjälle
Pannoitettu metsäpeuravaadin yllätti tutkijat siirtymällä vasomaan Lappajärven länsipuolen talvilaitumilta viidensadan kilometrin päähän Venäjän Karjalaan. Samalla vaadin otti askeleen kohti Suomenselän ja Kainuun metsäpeurakantojen yhdistymistä.
Metsäpeuraa tavataan Kainuussa ja Suomenselällä sekä Venäjän Karjalassa. Lisäksi peuraa ollaan palauttamassa osaksi eteläisen Suomenselän lajistoa Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoissa.
Metsäpeurakannan hoidon keskeinen tavoite on osakantojen yhdistyminen. Se varmistaisi perinnöllisesti monimuotoisen kannan säilymisen ja osaltaan turvaisi metsäpeuran säilymistä lajistossa.
Suomenselän metsäpeurat ovat kannan kasvaessa levittäytyneet koilliseen kohti kainuulaisia lajitovereitaan. Vahvistettuja havaintoja osakantojen välisestä liikkeestä ei kuitenkaan ole aikaisemmin saatu.
Venäjälle vaeltanut vaadin merkittiin satelliittipannalla kevättalvella 2020 Perhossa.
– Se vasoi viime keväänä Kajaanin eteläpuolella eli poikkeuksellisen kaukana Suomenselän peurojen pääasiallisista vasonta-alueista, mutta näin pitkää siirtymää emme osanneet odottaa, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Paasivaara.
Talven 2020–2021 vaadin vietti Lappajärven länsipuolella, mistä se siirtyi kohti itää. Toukokuun puolivälissä peura ohitti Oulujärven sen eteläpuolelta ja jatkoi matkaansa Kuhmoon ja edelleen itärajan yli.
– Seurantapannan paikkatiedoista pystyimme päättelemään peuran jääneen toukokuun lopussa vasomaan isolle suoalueelle Uhtuan ja Kostamuksen väliin eli suunnilleen Suomussalmen korkeudelle. Venäläinen kollegamme kävi tarkistamassa havainnon ja vahvisti vasonnan onnistuneen, Paasivaara iloitsee.
Metsäpeuravaatimen liikkeiden seuraamisen mahdollisti satelliittipantaseuranta, joka on osa MetsäpeuraLIFE-hanketta.
