Lyijyn käytön rajoittaminen ammuksissa

Lyijy on tarpeellinen ja käyttökelpoinen aine esimerkiksi akuissa, ammuksissa ja kalastusvälineissä sekä monissa metalliseoksissa. Lyijy ja sen yhdisteet ovat kuitenkin erittäin myrkyllisiä.

TekstiHanna Korhonen
Julkaistu29.11.2019

Metallinen lyijy on luokiteltu EU:ssa voimassa olevilla kriteereillä vaaralliseksi sekä ihmisille että ympäristölle. Lyijy on vaarallista erityisesti lisääntymisterveydelle sekä sydän- ja verenkiertoelimistön ja hermoston toiminnalle. Sikiöt ovat hyvin herkkiä näille haittavaikutuksille.

 

Käyttö on tiukasti säänneltyä

Eurooppalaiset kuluttajat ovat varsin hyvin turvassa lyijyaltistukselta, koska lyijy on monissa tuotteissa korvattu muilla aineilla.

Altistuminen vähentyi merkittävästi, kun luovuttiin lyijyn käytöstä bensiinin lisäaineena. Erilaisten kulutushyödykkeiden ja ravinnon lyijypitoisuutta säädellään EU-lainsäädännössä varsin tiukasti. Esimerkiksi EU:n kemikaaliasetuksella (ns.  REACH-asetus) kielletään ja rajoitetaan lyijyn käyttöä maaleissa, koruissa ja esineissä, jotka voivat päätyä lasten suuhun.

 

Rajoituksia lyijyhaulien käyttöön suunnitteilla

EU-komissio pyysi kevättalvella 2015 Euroopan kemikaalivirasto ECHAa valmistelemaan REACH-asetuksen nojalla rajoitusehdotuksen koskien lyijyhaulien käyttöä ja hallussapitoa kosteikkoalueilla. Ehdotus käsiteltiin jäsenmaiden edustajista koostuvissa ECHAn tieteellisissä komiteoissa, joiden lausunnon pohjalta komissio valmisteli asetusluonnoksen (täytäntöönpanoasetuksen).

Asetusluonnoksessa päädyttiin esittämään yli 1 prosenttia lyijyä sisältävien haulien käytön ja hallussapidon kieltämistä Ramsar-määritelmän mukaisilla kosteikkoalueilla ja niiden suojavyöhykkeillä. Laaja Ramsar-määritelmä kattaa myös turvemaat, jotka ovat Suomessa tyypillisesti metsätalouskäytössä.

Komission lainsäädäntöehdotusten tulee saada niin sanotussa REACH-komitean äänestyksessä taakseen jäsenmaiden määräenemmistön tuki tullakseen hyväksytyiksi. Lisäksi ehdotusten on läpäistävä neuvoston ja EU-parlamentin tarkastelu, joka tosin on varsin teknisluonteinen, eikä yleensä muuta komitean äänestystulosta.

Komission valmistelemasta lyijyhaulirajoitusta koskevasta asetusluonnoksesta keskusteltiin REACH-komiteassa ensimmäisen kerran helmikuussa 2019. Luonnoksesta oli määrä keskustella toisen kerran syyskuussa, ja äänestää mahdollisesti jo marraskuussa. Komissio kuitenkin veti hieman yllättäen esityksensä pois kokouksen asialistalta. Lykkäyksen syynä saattaa olla komission työskentelyn ruuhkautuminen, jolloin asetusluonnos tulisi mahdollisesti uudelleen käsittelyyn marraskuussa.

 

Turvemaat ja korvaavat materiaalit kipukohtia

Rajoitusehdotuksesta on keskusteltu Suomessa vilkkaasti. Rajoitusehdotuksen suurimmat kipukohdat liittyvät lyijyn korvattavuuteen, korvaamisen kustannuksiin sekä rajoituksen maantieteelliseen kattavuuteen ja valvottavuuteen.

Suomi nosti helmikuisessa komiteakeskustelussa esiin erityisesti valvonnan ongelmallisuuden todeten, että rajoitus kohtelisi turvemaita paljon sisältäviä alueita suhteettoman ankarasti ja olisi esimerkiksi Suomessa tosiasiassa lyijyhaulien täyskielto. Myös muutamat muut jäsenmaat ovat esittäneet komissiolle vastaavia huolia.

Lyijyä korvaavien materiaalien korkeampi hinta ja soveltuvuus olemassa oleviin aseisiin sekä mahdolliset aseiden päivittämisestä aiheutuvat kustannukset ovat ymmärrettävästi ongelma harrastajille. ECHA on kuitenkin todennut rajoitusehdotuksen sosioekonomisia vaikutuksia arvioidessaan, että rajoitus on perusteltu kustannus-hyötynäkökulmasta tarkasteltuna. Ramsar-sopimuksen mukaisen kosteikkomääritelmän käyttäminen rajoituksessa on ongelmallista niin valvontaviranomaisille kuin metsästäjille ja ammunnan harrastajille.

 

Asian eteneminen arvailujen varassa

On mahdollista, että komissio vielä pohtii jo komiteavaiheeseen edenneen rajoitusehdotuksensa muotoiluja ja muokkaa esitystä muotoon, joka olisi helpommin hyväksyttävissä. Tilanteen hahmottamista vaikeuttaa se, että komissio on heinäkuussa pyytänyt ECHAa valmistelemaan toisen lyijyrajoituksen, joka koskisi lyijyn kalastuskäyttöä sekä metsästys- ja ammuntakäyttöä muilla kuin kosteikkoalueilla.

Yhdessä nämä kaksi rajoitusta muodostaisivat käytännössä EU:n laajuisen lyijyn täyskiellon. On arvailtu, että komissio vetää ensimmäisen ehdotuksensa pois ja antaa muutaman vuoden kuluttua vain yhden rajoituksen täyskiellon muodossa. Todennäköisesti kosteikkoja koskeva rajoitus tulee kuitenkin äänestettäväksi lähikuukausina. Varmaa on ainoastaan, että lyijypitoisten ammusten sotilaskäyttöä voidaan jatkaa tulevista rajoituksista huolimatta.

Näyttää todennäköiseltä, että lyijyn käyttöä ammuksissa ja kalastusvälineissä tullaan lähivuosina rajoittamaan EU:n kemikaalilainsäädännön nojalla. Nyt esitetyn kaltaisten rajoitusten kohdalla siirtymäaika on tyypillisesti pari vuotta, joten valmistautumisen on hyvä alkaa heti. Suomessa asiaa voidaan parhaiten edistää huolehtimalla ajantasaisesta ja avoimesta tiedonkulusta.

Hanna Korhonen, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö